Uniikkikorut

Comeback!

2010-05-28T20:36:00.006+03:00

Pitkästä aikaa jotakin uutta. On tässä kaikenlaisen muun hässäkän keskellä jäänyt käsillä tekeminen kokonaan, mutta nyt vihdoin sain aikaiseksi jotain pientä...

Tästä se tekeminen oikeastaan taas lähti, kun kesäkelien saapuessa piti saada uusi nilkkakoru. Tässä on hopeaa, korukiviä ja muutama Swarovskin kristalli. Hopeinen söpö riipus on kirpputorilöytö.

Saman inspiraation aallossa syntyi sitten rannekorukin amatsoniittirondelleista ja hopeasta. Ihana meritähtihelmi on jo parissa viimekesäisessä nilkkakorussakin nähtyä Hill Tribe-hopeaa.

Näillä eväillä kohti kesää, toivottavasti inspiraatiota löytyy jatkossakin...

Tilaussetti sodaliiteista ja hopeasta

2009-10-05T19:23:00.004+03:00

Pii-itkästä aikaa jotain uutta - tilaustyö sodaliiteista ja hopeasta.

Koko setti:

Rannekoru:

Kaulakorun riipusosa:

Nilkkakoru:

Ehkäpä saan taas vähitellen muutakin uutta aikaiseksi...

Ystävän lahjontaa

2009-08-28T15:15:00.005+03:00

Rakkaalle ystävälle synttärin kunniaksi amatsoniittirondelleja, Balin hopearinkuloita sekä aina niin kaunista Piinaa millin langasta.

Vasta korua pakatessa ja kirjelappusta kirjoitellessa ilmeni, että amatsoniitti on neitsyen onnenkivi, joten kivivalinta osui täydellisesti nappiin.

Kieputellen lomilta

2009-08-09T11:24:00.004+03:00

No niin, lomat on lusittu ja kulunut viikko onkin mennyt jo täysillä työn touhussa. Loppulomalla tein vielä joitakin koruja; esittelen niitä, kunhan saan hintoja laskettua ja kuvat Flickriin.

Tässä sen sijaan jotain ihan uudenlaista, jonka parissa ähräsin eilisillan ja tämän aamun. Rannekorun runko on tehty millin hopealangasta ja kieputukset 0.5 mm hienohopealla. Kivinä löytyy tiikerinsilmää, karneolia, vuorikristallia ja pari savukvartsia, lisukkeena hieman hopeaa ja Balinkin hopeaa.

Tämä "harjoituskappale" jää omaan käyttööni, sillä paranneltavaa siitä löytyy runsain mitoin, mutta omassa käytössä menee kyllä vallan hyvin ja ensimmäiseksi tämäntyyppiseksi tuotokseksi olen siihen oikein tyytyväinen. Jälki on kuitenkin niin näyttävää ja ihan erilaista kuin mitä aiemmin olen saanut aikaan, että luultavasti tulen tähän tyyliin tekemään vielä lisääkin koruja.

Piinaa nilkkaan

2009-07-08T15:53:00.006+03:00

Tässä korussa ei sinänsä ole mitään erityistä, mutta esittelen sen nyt kumminkin, sillä testailin kuvatessa uutta optiikkaa. Ostin vihdoin ja viimein makrokuvaukseen sopivan objektiivin ja toivonkin, että saisin sen avulla lähikuviin vähitellen uusia ulottuvuuksia.

Ketjumalli on vanha lempparini Piina millin langasta. On muuten nilkassa aika rouhea, ketjulla on kuitenkin ihan mukavasti paksuutta. Edellisen postauksen nilkkakoru on kovasti mieleinen, mutta ei sovi kaikkien vaatteiden kanssa - tämä on monikäyttöisempi.

Tuommoinen öttiäinenkin sinne lennähti.

Liikkuva harrastus

2009-07-05T15:54:00.005+03:00

Korujen teko on siitä kätevä harrastus, että materiaalit voi ottaa melko helposti mukaansa reissuille ja puuhailla niiden parissa juuri silloin, kun haluaa hetken omaa aikaa. Tämä tietysti edellyttää, että materiaalivarasto ei ole kasvanut kohtuuttoman suureksi tai että pystyy valitsemaan, mitä ottaa mukaan ja mitä ei. Omat helmeni pakkasin viikonlopuksi kenkälaatikkoon (noh, aika isoon sellaiseen) ja otin mukaan, kun lähdin Varsinais-Suomeen vanhempieni mökille. Mikäs onkaan mukavampaa, kuin istuskella ulkona auringossa ja näpertää siinä samalla vähän jotain uutta. Tällaista siellä sitten syntyi:

Amatsoniittirondelleja, aventuriinisiruja sekä "jade"-riipus.
---

Rodoniittia siruina, ovaalihelminä sekä riipuksena linkitettynä hopeaan.
---

Afrikanturkoosikolikoita ja hopeaa.

Nämä kaikki ovat myytävänä, hinnat ja mitat löytyvät täältä.

Lisäksi lievitin edellisen postauksen nilkkakoruun liittynyttä luopumisen tuskaa tekemällä tavoistani poiketen toisen lähes samanlaisen. Makeanveden helmet korvasin akvamariinihelmillä, jolloin yleisilmeestä tuli hieman hailakampi.

Nyt tarvittaisiin enää takaisin ne hame- ja shortsikelit, jotta tälle olisi käyttöäkin...

Merihenkistä meininkiä

2009-07-01T22:25:00.005+03:00

Ystävälläni on syntymäpäivä ensi viikolla. Aiemmin hänen kanssaan oli puhetta, että hän haluaisi tilata hopean- ja turkoosinsävyisen nilkkakorun. Se syntyikin kuin itsestään ja päätin antaa sen lahjaksi, vaikkakin jo hieman etuajassa - koruthan haluavat tulla käytetyiksi mahdollisimman paljon, miksi siis tämänkään yksilön olisi pitänyt joutua odottelemaan varsinaiseen oikeaan päivään asti. Koru oli mieleinen ja se pääsikin hänen jalkaansa heti. Sopii muuten upeasti ruskettuneelle iholle!

Korussa on muinaisketjua 0.8 mm hopealangasta, makeanveden helmiä, apatiitti- ja savukvartsisiruja sekä hurmaava Karen Hill Tribe -meritähtihelmi. Korusta tuli niin mieleinen itsellenikin, että siitä luopuminen jopa kirpaisi hieman. Onneksi avaimet ovat omissa käsissäni ja voin tehdä tähän tyyliin itsellenikin oman korun, kunhan saan täydennystä hopealankavarastooni.

Korennon siivin

2009-06-23T08:01:00.002+03:00

Tämä kieputtelukoru on ollut työn alla jo pidemmän aikaa. Tympäännyin sen tekemiseen hetkeksi, kunnes vihdoin kaivoin sen esiin viimeistelyä varten. Tämä on yksi korujen teon parhaita puolia: ne voi jättää odottelemaan myöhempää hetkeä. Pienen hauduttelun jälkeen innostusta saattaa löytyä taas ihan eri tavalla ja palaset yleensä tuppaavat loksahtamaan kohdilleen.

Korennon runko on väännetty 0.8 mm hopeasta ja kieputukset tehty pehmeällä 0.5 mm hopealangalla. Tummat helmet ovat makeanveden helmiä ja valkoinen sileä ovaali jotakin korukiveä. Pituutta korennolla on yli 50 mm ja leveyttä reilut 60 mm. Sommittelin sitä pitkään kaulakoruksi, mutta tulin siihen tulokseen, että muiden helmien seurassa se ei ehkä pääse tarpeeksi oikeuksiinsa. Niinpä siitä tulee rintakoru, kunhan saan ideoitua siihen kiinnityssysteemin. Suunnittelin tätä ensin myyntiin ja äitikin sitä kerkesi jo kovasti vihjaillen ihastella, mutta enpä tiedä, raaskinko ötökästä luopua.

Inspiraatiota korentoon on poimittu http://www.jewelrylessons.com :in lukuisista toinen toistaan upeammista kieputtelukoruista. Siinäpä saitti, jossa saa kulumaan tunteja ja taas tunteja vain ihastellen gurujen taidokkuutta...

Tässä vielä mittasuhteista suuntaa antava käsikuva:

Huomenna alkaa vihdoin ja viimein ihanan pitkä, viiden ja puolen viikon mittainen loma. Jospa korujakin syntyisi taas vähän tiiviimmässä tahdissa. Nyt ainakin tuntuu, ettei malttaisi millään odottaa, että pääsee toteuttamaan kaikki päässä pyörivät ideat...

Kesäinen kaulakoru

2009-06-05T20:26:00.003+03:00

Tällaista syntyi parin illan näpertelyn tuloksena. Riipus on ostettu nimellä "Chrysocolla Jasper", halkaisijaa komistuksella on lähes 4 cm. Kaverikseen se sai kauppanimellä "Green mosaic turquoise magnesite" ostettuja pienempiä kiekkoja, joissa on aivan upea kuviointi. Valkoiset pikkuhelmet ovat jotain ns. jadea, eli mitä lie korukiveä. On tämä kivien kanssa pelaaminen ja varsinkin ulkomailta tilaaminen aina yhtä jännää!

Jatkeeksi korulle punoin vielä muinaisketjua hopealangasta - simppeli ketjumalli toimii mielestäni tässä parhaiten, kauniit kivet pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

Ja koska tässä on hopeaa yli sallitun 10 gramman rajan, jolloin en sitä leimaamatta siis saa myydä hopeana, se jää omaan kaulaani. Mikä ihana tekosyy!

Päivän pelastuksia

2009-06-04T19:43:00.003+03:00

Sateisin ja ankeinkin päivä muuttui paremmaksi, kun työpäivän jälkeen pääsi ensin treeneihin purkamaan aggressioita ja sitten pääsi avaamaan tällaisen paketin:

Pelastavana enkelinä toimi tällä kertaa Gem Mall. Erityisen upeita olivat nuo mustat, fasettihiotut Onyx-pisarat, joille tavarantoimittaja antoi luokituksen AAA. Sitten vain odottelemaan inspiraatiota, tai oikeastaan lähinnä vapaata aikaa, jolloin näistä voisi syntyäkin jotain...

Prinsessan oma korusetti

2009-06-03T20:21:00.002+03:00

Sain tilauksen tehdä 7 v. täyttävälle nuorelle neidille kaulakorun ja korvikset. Värejä ei ainakaan tarvinnut sen suuremmin tämän tilauksen kohdalla miettiä, lähes kaikkia tyttölapsia taitaa tuo vaaleanpunainen viehättää (paitsi itseäni silloin aikanaan, mutta enpä kyllä käyttänyt juuri korujakaan). Tällaista jälkeä siitä sitten syntyi:

Setissä on makeanveden helmiä, lasikristalleja sekä joitakin tuntemattomia violetteja korukiviä, jotka luonnossa eivät ole ihan noin tummia ja sinertäviä vaan sointuvat kauniimmin vaaleanpunaisen sävyihin. Riipuksena toimii foliolasisydän. Kaikki osat ovat hopeaa. Uutena haasteena setin tekemisessä oli se, että se tulee lapselle, joten piti miettiä hieman tarkemmin kaulakorun pituutta ja korvisten painoa.

Verkkokauppa sulkee ovensa

2009-06-01T08:36:00.003+03:00

Palveluntarjoajan hinnankorotuksen vuoksi suljen verkkokaupan maanantaina 22.6.2009. Siihen asti kaikki kaupassa olevat korut ovat 25 % alennuksessa.

Korujen tekeminen toki jatkuu edelleen, mutta jatkossa keskityn tilaustöihin.

Kieputuksilla jatketaan...

2009-05-21T15:50:00.006+03:00

...tällä kertaa riipuksen merkeissä. Sydänriipus syntyi hopeasta ja Swarovskin kristallisydämestä. Seurakseen se sai valkoisia, riisinmallisia makeanveden helmiä sekä lisää Swarovskia.

Korusta tuli turhan herkkä omaan makuuni, joten se etsii itselleen sopivampaa omistajaa. Hintaa sillä on 45 €.

---

Koru löysi uuden omistajan!

Kieputuksia

2009-05-16T13:56:00.005+03:00

Helmetin foorumilla olen huomannut, että ajoittain tulee joitakin tiettyjä tekniikkabuumeja, jotka inspiroivat hetken aikaa monia koruntekijöitä. Jonkin aikaa sitten tehtiin runsaasti upeita riipuksia dominonappuloista, nyt olen ollut havaitsevinani jonkinlaista kieputtelubuumia. Kieputteluidolini on Sirpale, joka tekee aivan henkeäsalpaavan upeita koruja laadukkaista materiaaleista.

Itsekin halusin kokeilla tätä tekniikkaa, joten tilasin pehmeää, ohutta hienohopealankaa ja aloin odotella inspiraatiota. Tänään tuntui vihdoin siltä, että kaipasin jotain pikkutarkkaa näperrettävää, joten ryhdyin toimeen. Ihan hetkessä nämä korvakorut eivät tosiaan valmistuneet, mutta puuha oli todella mukaansatempaavaa ja sain pitkästä aikaa ihan uutta kipinää korujen tekoon.

Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen, vaikka kyseessä ovatkin ensimmäiset kieputtelukoruni. Hieman ne kaipaavat vielä patinaa pintaansa. Korvisten rungot ja koukut taivuttelin 0.8 mm puolikovasta langasta, kieputeltu lanka on siis pehmeää 0.5 mm hienohopealankaa. Mukana on pieniä, tummanvioletteja makeanveden helmiä sekä 2 mm pyöreitä hopeahelmiä. Täysin symmetriset ja identtiset nämä eivät ole, mutta juuri pienessä epätäydellisyydessä mielestäni piilee osaltaan käsityön viehätys.

Pari tarinaa eräästä tilauskorusetistä

2009-05-11T19:52:00.008+03:00

Sain alkukeväästä tilaustyön, jota kuvailtiin suunnilleen näin: pitkä kaulakoru, saa mennä ainakin kaksi kertaa kaulan ympäri. Lisäksi rannekoru, jossa on useampi rivi. Väreinä mustaa ja vihreää, hopeaosien sijaan kullanväristä. Näistä ohjeista oli hyvä lähteä liikkeelle ja muutaman viestinvaihdon jälkeen ryhdyin puuhaamaan silkkiin solmittua settiä mustista akaateista ja Swarovskin kristalleista.

Sain hankittua helmet, jolloin ensimmäinen ongelma tuli vastaan siinä, ettei suomalaisissa kaupoissa ollut saatavilla riittävän paksua silkkiä. Tilasin sitä siis muiden perustarvikkeiden ohella Gemshow Onlinesta eli tuttavallisemmin Gemssusta, josta olen tilannut lukemattomia kertoja ja ollut aina erittäin tyytyväinen. Vaan toisin kävi tällä kertaa. Odottelin viikon, odottelin toisen, odottelin vielä vähän lisää. Tein välissä toisenkin tilauksen samaan paikkaan, ja se paketti kyllä saapui viikossa. Kun kuukausi oli kulunut, huolestuin todella. Lähetin sähköpostia Gemssuun, ei vastausta. Vasta kolmanteen sähköpostiini vastattiin pahoitellen ja käskettiin soittamaan postiin ja tulliin. Mitään lähetystunnusta kirjeelle heillä ei ollut antaa. Soittelin postit ja tullit läpi, tuloksetta. Lähestyin Gemssun väkeä uudelleen, jolloin sieltä lopulta muutaman asteittain kiukkuisemmaksi muuttuneen mailin jälkeen taas vastattiin ja pahoiteltiin vielä vähän lisää. No can do. Pyysivät osoitteen, jotta voivat lähettää tilaukseni uudelleen. Annoin osoitteen, mutta nyt olen kuukauden verran odotellut tuota uusintalähetystäkin, joten en usko sen koskaan matkaan lähteneenkään. Noh, olisihan se ollutkin vähän liian hyvää palvelua saada postin hukkaaman paketin tilalle uusi heidän piikkiinsä, mutta täytyykö sellaista sitten mennä edes lupaamaan... Gemssun asiakkaana pysyn silti edelleen, sillä heidän hopeaosansa nyt vaan ovat ylivoimaisen halpoja ja lisäksi toimitus Suomeen on ilmainen. Niitä ilmaisia toimituksia nyt tarvitaankin, jotta pääsen tilauksissa omilleni tuon kadonneesta paketin jälkeen.

Tuon kadonneen Gemssun lähetyksen mukana tilasin myös rannekoruun vermeil-salpalukon, sillä niitä en käytä koskaan enkä siis pidä niitä varastossa. Lukko piti siis tilata pikaisesti Suomen rajojen sisältä, sillä enää ei ollut aikaa alkaa odotella jopa kolmen viikon toimituksia. Onneksi Omakorusta löytyi sopiva ihan kohtuulliseen hintaan.

Sopivat silkit sain lopulta ihanalta Tuijalta, joka taikoi paksua Griffinin silkkiä omalta tukkuriltaan parissa päivässä. Tarkoitus oli solmia helmet tuplalangalla, joten aloitin sillä tekniikalla. Pääsin jo hyvään alkuun ja lanka luisti nätisti kaikkien helmien läpi, kunnes tuli korun pienimpien osien kohdalle. Eipä enää mennyt neula nätisti läpi helmestä ja tämänkin olisi tietenkin voinut todeta jo ennen kuin alkaa solmia, jos olisi ollut fiksu. Jotenkin sen siitä sain ährättyä läpi ja hölmönä jatkoin vielä, kunnes seuraavan pienen helmen kohdalla neula irtosi silkistä. Jokainen solmeilija tietää, että Griffinin silkki on turhaa tavaraa sen jälkeen. Samoin koko korun alku, joten ei muuta kuin purkuhommiin ja työ uusiksi. Onneksi olin ostanut varuiksi silkkiä jopa hieman tuhlattavaksi.

Setti oli siis sittenkin pakko solmia yhdenkertaisella langalla, vaikka se onkin paljon hankalampaa ja työläämpää. Solmut on vaikeampi saada tiukoiksi, joten erinäiset työkalut olivat tarpeen ja sormentaipeet kovilla solmuja kiristellessä. Lisäksi osassa kivihelmissä oli niin väljä reikä, että niihin piti varmistukseksi tehdä tuplasolmut, jotta helmet eivät pääse luiskahtelemaan solmuista läpi. Ähräyksen seurauksena syntyi kuitenkin lopulta valmista jälkeä. Enää oli vuorosssa pikkukriisi, kun koruliimatuubin neulamainen kärki irtosi viime hädässä, mutta jotenkin sain senkin korjattua ja viimeistelyt tehtyä. Lopputulos komeilee tässä:

Setistä tuli lopulta oikein kaunis, säihkyvät Swarovskit pääsevät hyvin oikeuksiinsa mustien akaattien keskellä. Ja mikä tärkeintä, korun tilaaja sekä lahjan saaja olivat molemmat onnellisia.

Äideistä parhain

2009-05-11T19:37:00.005+03:00

Äidilläni on syntymäpäivä 9. toukokuuta ja se osuu aina lähelle äitienpäivää, joskus jopa samalle päivälle. Lahjontakin on siis kätevää suorittaa samassa paketissa. Tässä tämänkertainen pieni lahja:

Koukut, rinkulat ja muut osaset ovat hopeaa, helmet makeanveden helmiä ja lisukkeena on vielä kirkkaat Swarovskin kristallit. Jostain syystä illan valo muutti pikkuhelmet sinisävyisiksi, vaikka ne ovatkin oikeasti tumman liiloja, samoja kuin tässä setissä olevat pienet helmet. Äiti on pinkin ja lilan ystävä eikä varmasti säikähdä tällaisia ei-niin-tavallisia korviksia, joten nämä ovat hänelle juuri sopivat.

Valitettavasti sairastuin (jälleen) loppuviikosta ja viikonloppu meni vastoin aiempia suunnitelmia täysin vuoteen pohjalla. Korviksetkin siis odottavat yhä uudelle omistajalleen pääsyä. Tarvii vain toivoa, ettei lahjottava itse eksy sitä ennen lukemaan blogia...

Hääkellojen kuminaa

2009-05-10T16:55:00.003+03:00

Lapsuudenaikainen ystäväni meni naimisiin ystävänpäivänä, 14.2.09. Valitettavasti en päässyt osallistumaan häihin, mutta vihdoin ja viimein hävettävän pitkän toimitusajan jälkeen sain postitettua parille häälahjan.

Morsian sai hyvälaatuisista, luonnonvärisistä makeanveden helmistä silkkiin solmitun kaulanauhan. Lukko on vermeiliä eli kullattua hopeaa, sillä morsian ei käytä hopeakoruja. Sulhaselle puolestaan vääntelin millin paksuisesta hopealangasta solmioneulan, jota koristaa Piina-ketju. Ja ketjumallin valinnalla en nyt viittaa avioliiton ihanuuksiin, sillä yhteiselämän myötä- ja vastamäet lienevät heille jo tuttuja - tulihan heillä hääpäivänä myös täyteen kymmenen vuotta yhteistä taivalta.

Tässä vielä solmioneula testattavana (vinossa, tosin). Ketjusta sai tehdä yllättävän pitkän, ennen kuin se alkoi laskeutua kauniisti.

Itsen lahjontaa, osa III

2009-04-26T19:53:00.004+03:00

Aina ei tarvitse olla mitään erityistä syytä, miksi voisi lahjoa itseään. Päätin tänään ihan vaan mukavan sunnuntain kunniaksi lahjoittaa itselleni korun. Ryhdyin siis sahaamaan hopealenkkejä millin langasta ja tällainen siitä sitten muodostui:

Oili-ketju valmistuu nopeasti ja helposti ja on lisäksi näyttävän näköistä. Liitin ketjuun isoja kolikon muotoisia sekä fasettihiottuja 8-millisiä karneoleja. Karneoliin minulla on voimakas mieltymys, onhan punainen yksi lempiväreistäni. Lisäksi väitetään, että kivi voimistaa itseluottamusta ja rohkeutta sekä kasvattaa fyysistä energiaa. Uskoo ken tahtoo. Karneolin lisäksi korussa on pastillin muotoisia mustia akaatteja.

Ainoa varastossa oleva koruun sopiva lukko oli tämä Balin kaunotar:

Ja tältä koru näyttää kaulassa, pahoittelen pimeää kuvaa:

Lopputulos ei kuitenkaan ihan vastaa sitä visiota, jota ryhdyin toteuttamaan. Pituus on hieman ongelmallinen, sillä se ei ole lyhyt, mutta ei ihan pitkäkään. Todennäköisesti pidennän korua ja sommittelen samalla kivet uusiksi, kunhan saan postitse täydennystä ehtyneisiin hopeavarastoihini. Katsotaan sitten, millaiseksi koru lopulta muotoutuu.

Hopeisia kaulakoruja tekisin mielelläni myyntiinkin sillon tällöin, joten juottamisen opiskelu ja leimauslupien hankinta ovat luultavasti edessä lähitulevaisuudessa. Tähän asti olen punninnut kaikki korut tarkkaan, jotta niiden sisältämä hopeamäärä jää alle sallitun 10 gramman rajan, jolloin niitä ei tarvitse leimata.

Lisäksi lupasin nyt itselleni, että minun täytyy alkaa tehdä enemmän koruja myös itselleni, toimivathan ne osaltaan myös käyntikorttina.

Pari korusettiä

2009-04-24T09:43:00.003+03:00

Laavakivi lienee sellainen korukivi, joka taatusti jakaa mielipiteet jyrkästi ihastelijoihin ja inhoajiin. Minä kuuluin ensimmäisiin välittömästi siitä hetkestä lähtien, kun sain ensimmäisen tilaamani laavakivinauhan hypisteltäväksi. Niistä syntyikin sitten dramaattinen setti. Kevennykseksi kaula- ja rannekorut saivat vuorikristalleja, jotka sopivatkin mustan, raskaan oloisen laavakiven kanssa mainiosti yhteen.

Sitten hieman keväisempää ja kepeämpääkin, eli vihreitä makeanveden helmiä. Näistä syntyi kaula- ja rannekorusetti. Kaulakoruun eksyi lisäksi vielä Hill Tribe -lehtiriipus.

Molemmat löytyvät verkkokaupasta.

Rannekoruista

2009-04-24T09:35:00.004+03:00

Markkinoita varten tehtyjä rannekoruja. Niitäkin valmistui niin iso läjä, että esittelen tässä vain joitakin.

Pyöreitä, litteitä akaattilinssejä sekä iso, litteä karneoliläpyskä.

Seeprajaspiksia ja telaketju-hopeaketju. Tämä oli itse asiassa odotellut laatikon pohjalla lukkoa jo pitkään ja olin ehtinyt sen ihan unohtaakin. Myyty.

Jälleen näitä samoja akaattilinssejä. Tykästyin niihin todella. Niistä olin tehnyt vielä kolmannenkin rannekorun, jossa linkitin näitä muinaisketjuun, mutta se tuli myydyksi ennen kuvaamista.

Vähän erikoisempaa etsivälle: isoja Sardonyx-kolikoita valkoisten korukivien kera. Myyty.

Ja sitten vielä vähän violettia. Lahjoitettu eteenpäin.

Kaulakoruista

2009-04-24T09:26:00.004+03:00

Tässä viime aikoina valmistuneita kaulakoruja.

Kesäiset oranssin, punaisen ja keltaisen sävyt puhuttelevat edelleen kovasti. Tässä on makeanveden helmiä ja riipuksena simpukankuorilätkä. Välihelmet Balilta.

Myyty!

---

Tässä puolestaan pitkähkössä vaijerissa erisävyisiä vaaleanpunaisia makeanveden helmiä ja Swarovskin kristalleja. Simppeli, mutta toimii. Myyty.

Tämä puolestaan on niitä koruja, joista hankin ensin riipuksen, ja ryhdyin sitten rakentelemaan korua sen ympärille. Tuo Black lip -simpukankuorilätkä nyt vaan on niin kaunis. Seurakseen se sai mustia ja tumman siniharmaita makeanveden helmiä sekä tummanharmaita (Black Diamond) Swarovskeja.

Poistettu omaan käyttöön :)

---

Mahonkiobsidiaanihelmiä ja vuorikristalleja. Myös riipus on mahonkiobsidiaania. Välihelmet Balin hopeaa.

Korvakoruista

2009-04-24T08:59:00.007+03:00

No niin, flunssahan siitä taudinpoikasesta sitten todella kehittyi ja olenkin nyt ollut keskiviikosta asti pääasiassa sängyn pohjalla. Pitkästä aikaa nousi ihan kunnon kuumekin, yleensä mulle ei sellaista tule. Toisaalta se on kai hyvä, sillä tuntuu, että toivun nyt nopeammin kuin sellaisissa taudeissa, joissa kitkutan joskus useitakin viikkoja nuhassa ja köhässä ilman kuumeilua. Teki oikeasti ihan hyvää tämä pakkorauhoittuminen, kun ei kerta kaikkiaan jaksanut tehdä muuta kuin maata, tuijottaa telkkaria ja välillä ehkä vähän lukea.

Tässä joitakin mielestäni parhaiten onnistuneita korviksia, joita markkinoita varten tein. Ihan kaikkia en aio tässä esitellä, niitä oli niin paljon.

Söpöjä kultakivisydämiä hopeaan linkitettynä.

Ja samalla tyylillä akaateista. Voihan ihQ.

Ihanat mustat akaattimöllykät ja hopeiset helmihatut. Nämä ovat muuten aika painavat, kivet ovat halkaisijaltaan 12 mm. Kivasti heijastuu niistä Hanna kuvauspuuhissa...!

Kauniit karneolit, myyty.

Ja vihdoin keksin, mitä tehdä hopeaputkihelmistä. Tähän tyyliin syntyi yhteensä viisi paria korviksia erilaisilla helmillä. Nämä lahjoitettu eteenpäin.

Upeat larvikiittipisarat ja sävyyn sopivat Swarovskit. Nämä taidan poistaa omaan käyttööni.

Valkoista (nämä myyty):

Ja loppuun hieman väri-iloittelua kevään kunniaksi, myyty:

Näissä viimeisissä on muuten itse vääntelemäni koukut. Käytin vääntämiseen ihan vain pyörö- ja lattapihtejä ja sain nopeasti aikaan ihmeen symmetristä jälkeä. Koukuille tulee itse väänneltynä hintaa murto-osa siitä hinnasta, mitä ne ostettuna maksavat, joten oli jo korkea aika opetella tämäkin :o)

Korvakoruja oli ja on siis vielä paljon paljon enemmän, mutta tässä nämä maistiaiset. Loput vielä jäljellä olevat löytyvät verkkokaupasta.

Mitä ehtii tapahtua kuukaudessa?

2009-04-21T13:01:00.002+03:00

Pitkä aika onkin vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Kuvia ei ole luvassa nytkään, mutta tarinaa sitten senkin edestä. Palataan kuvapäivityksiin viimeistään viikonloppuna, niitä onkin odottamassa vino pino...

Kävin sunnuntaina ensimmäisen kerran elämässäni seisomassa markkinoilla myyntipöydän takana. Myynnissä oli ranne-, kaula- ja korvakoruja suht pieni määrä, sillä tapani mukaan aloitin valmistautumisen markkinoihin ihan liian myöhään ja onnistuin kehittämään siitä itselleni pienen paniikinkin. Pari viimeistä yötä ennen markkinoita myin unissani koruja, välillä menestyksekkäästi, välillä huonommin. Todellisuus kallistui tuohon jälkimmäiseen. Myyntipaikkani oli varjoinen ja koska ilma oli kaikkea muuta kuin keväinen, olin ensimmäisen parin tunnin seisoskelun jälkeen täysin syväjäässä. Onneksi termarissa oli kuumaa kahvia, viereisellä paikalla mukavaa juttuseuraa ja pari ystävääkin kävi viihdyttämässä, niin aika kului ihmeen mukavasti. Potentiaaliset asiakkaat tosin kävelivät viluisen näköisinä kaulukset pystyssä mahdollisimman nopeasti ohitse ja kauppa kävi varsin nihkeästi. Iltapäivän puolella alkoi lisäksi puhaltaa hirmuinen myrskytuuli, joka kaatoi korvakorutelineeni. Siinä vaiheessa aloin olla valmis lyömään hanskat tiskiin. Urhoollisesti kuitenkin värjöttelin paikalla lähes loppuun asti. Myyntipäivän jälkeen sulattelin itseäni saunassa, mutta siitä huolimatta olen nyt tulossa kipeäksi. Käteen jäi flunssan lisäksi opettavaisia kokemuksia sekä paljon myytävää verkkokauppaan, jonne eilen lisäsinkin jo ison läjän korvakoruja. Lisää on vielä tulossa.

Markkinakokemuksen lisäksi olen menneen kuukauden aikana ollut työllistetty lähinnä tilaustöillä. Ystäväni tilasi kahdeksan paria korvakoruja läksiäislahjoiksi vaihtaessaan työpaikkaa. Lisäksi hän vietti pyöreitä synttäreitä hiljattain, jolloin tein hänelle lahjaksi kaulaan Piinan. Jostain syystä tämä toinen tekemäni Piina tuntui kumman hankalalta verrattuna ensimmäiseen, jonka tein itselleni. Alku lähti hyvin liikkeelle, mutta sitten tein jatkuvasti virheitä ja jouduin purkuhommiin moneen otteeseen. Noh, tulihan siitä lopulta valmista ja löysin sille Tiimarista hauskan pakkauksenkin, vaalean noin 3 x 5 cm kahvallisen lahjakassin.

Pari tilaustyötä ja yksi ikuisuusprojekti on tällä hetkellä työn alla, mutta spontaanimpaan näpertelyyn tarvittava luovuus tuntuu olevan jossain lomailemassa. Ehkäpä se taas löytyy, kun ensin tilailen perustarvikevarastot täyteen, ne kun ehtyivät täysin markkinoiden alla.

Mukavaa viikkoa!

Korvakkeita

2009-03-14T17:28:00.004+02:00

Jostain syystä korvakorut eivät inspiroi niin paljoa, että niitä tulisi kovin usein tehtyä. Nyt kuitenkin tartuin varta vasten toimeen ja väsäsin muutamat simppelit korvikset. Kaikki ovat päätyneet uusiin koteihin.

Kierteiset linkit eivät ole parhainta osaamistani, mutta ehkäpä niissäkin vielä jonain päivänä olen taitavampi :o)

Hintoja ja mittoja löytyy jälleen kaupasta.

Synttärilahjontaa...

2009-03-12T21:07:00.004+02:00

...tällä kertaa itselleni :) Hieman ennakkoon tosin, sillä synttärit ovat vasta ensi viikolla. Hopeaketjuinnostus jatkuu, tällä kertaa lähdin tekemään kaulaketjua. Samalla tuli opeteltua uusi ketjumalli, nimittäin se kauhia Piina (Jens Pind).

No eihän se nyt mikään mahdoton ollut. Alkua piti vähän ihmetellä, mutta kun se lähti sujumaan, niin ketjua syntyi ihan mukavaa vauhtia. Lanka on millin paksuista, lenkit halkaisijaltaan 3.0 mm. Ja on se vaan hieno!

Riipuksena toimiva sydän on avattava medaljonki, jonka löysin kirpputorilta. Siinä on 925-leima ja se on hieman kolhuinen ja naarmuinen, mutta ehkä juuri siksi niin symppis. Sitä on kai joskus käytetty paljon, ehkä se on kätkenyt sisäänsä jonkun tärkeän ihmisen valokuvan. Sitten jos riipukseen kyllästyy, sen voi vaihtaa toiseen tai ottaa kokonaan pois. Salpalukko on Balin hopeaa.

Ja tältä se näyttää kaulassa:

Hopeaketjua kellonrannekkeeksi

2009-03-08T19:04:00.005+02:00

Pitkästä aikaa tein jotain itselleni. Ostin Thujalta kellotaulun, johon punoin jatkoksi hopeaketjusta rannekkeen. Ketju on ruoriketjua, joita liitin kaksi rinnakkain yhteen saadakseni leveämmän ketjumallin. Lanka on puolikovaa millin paksuista sterlinghopeaa, lenkit on veivattu 3,5 ja 6 mm veiveillä.

Lopputulos on mielestäni aika kiva ja kello mukavan painava, jotta se pysyy ranteessa helpommin oikein päin.

Tässä vielä lähikuvaa ketjumallista:

Lukoksi laitoin pienen, hopeisen rapulukon (suurempia ei nyt tähän hätään ollut), jonka aion kyllä vaihtaa, kunhan saan isompia tilalle. Nykyinen on vähän turhan hankala kiinnittää, kun ketju on noin leveä ja painava.

Väriä elämään

2009-03-08T16:03:00.010+02:00

Tänä viikonloppuna on syntynyt värikkäitä tuotoksia. Tässäpä niitä...

Ensimmäisenä oranssinpunertavista aventuriineista tehty kaksirivinen kaulakoru. Salpalukko on Balin hopeaa.

Sinivalkoisia sodaliitteja kaksirivisessä rannekorussa:

Myyty.

---

Setti liiloista makeanvedenhelmistä:

Myyty!

---

Solmittu kaulakoru viher-puna-vaaleista ns. intian akaateista:

Prinsessan rannekoru:

Ovaaleja punaisia akaatteja ja hopealenkkejä, myyty:

Vihreitä ovaaleja kiviä, joiden laji on arvoitus, myyty:

Kauppaan en näitä vielä saanut, sillä se jostain syystä ei suostu tänään toimimaan. Huomenna uusi yritys...

Ystävälle

2009-02-28T13:19:00.004+02:00

Nyt otan riskin, että tämä tulee nähdyksi jo ennen kuin ehdin antaa sen lahjaksi. Eli Heidi, jos kurkistelet siellä vielä ennen tämän illan synttärijuhlia, niin äkkiä silmät kiinni ja hus pois sieltä ;o)

Ystäväni osti jonkin aikaa sitten minulta tämän sodaliittirannekorun. Menneellä viikolla hänellä siis oli synttärit ja juhlimme niitä tänään. Tein hänelle lahjaksi rannekoruun sopivan kaulakorun, joka onnistui yllättävän mukavasti. Näissä kaksirivisissä kaulakoruissa kun on minulla aina ollut ongelmana se, että kaulassa rivit menevät jotenkin vinksalleen ja koru ei siksi laskeudu kuten pitäisi eikä näytä hyvältä. Tämä kuitenkin toimii oikein hyvin. Koru on lyhyehkö, sillä saajansa on pieni ja siro. Kaksi riviä korukiviä takaavat kuitenkin sen, että se on kuitenkin sopivan näyttävä.

6- ja 8-millisten sodaliittien lisäksi korussa on kirkkaita lasikristalleja sekä Balin hopeisia välihelmiä. Myös salpalukko on Balin hopeaa.

Itse en sinisestä hirveästi pidä enkä omista farkkuja lukuunottamatta juurikaan sinisiä vaatteita, mutta nuo sodaliitit ovat jotenkin tosi hurmaavia kiviä. Niiden pinta on epätasaisessa värityksessään todella elävä.

Nyt lähden valmistautumaan pikkuhiljaa synttärijuhliin, mukavaa viikonloppua kaikille!

Muutama tuotos viime viikonlopulta...

2009-02-28T13:12:00.004+02:00

Hoppuilu jatkuu edelleen ja koruille jää harmittavan vähän aikaa. Haaveilen nelipäiväisestä työviikosta, jolloin voisin yhtenä päivänä viikossa keskittyä pelkästään koruille, mutta se on toistaiseksi tosiaan vain haave. Tässä kuitenkin muutama tuotos, joita viime viikonloppuna ehdin tehdä.

Jäisen vaaleansinisiä makeanvedenhelmiä ja viistehiottuja opaliitteja pitkässä kaulanauhassa:

Tämä myytiin jo.

----

Mustia akaatteja ja tummanharmaita Swarovskeja (rannekoru):

Tämäkin myyty.

----

Blingiä ja säihkettä, akaatteja ja karneoleja:

Tämäkin löysi jo uuden omistajan.

----

Veikeät, simppelit ketjukorvikset pienillä korukivillä:

Myyty.

----

Hintoja ja mittoja löytyypi jälleen kaupasta.

Paikkansa löytäneitä helmiä

2009-02-06T12:01:00.014+02:00

Viime aikoina on ollut niin paljon kaikkea muuta tekemistä, että koruilut ovat jääneet lähinnä muutamien tilaustöiden tekemiseen. Viime viikonloppuna sain pikatilauksen, jonka tuloksena solmin yhden helminauhan. Lisäksi tekaisin parit korvakorut jo olemassa oleviin kaulakoruihin sopivaksi. Paljon muuta en sitten ehtinytkään. Eipä siinä mitään, pidän tilaustöiden tekemisestä paljon, mutta välillä on ihanaa vain istua ajan kanssa helmien ääreen, sommitella niitä ja antaa niiden muotoutua sellaiseksi koruksi, josta saa tulla ihan mitä vain. Nämä seuraavat korut ovat juuri sellaisia.

~~~~~~~~~~~~~~

Ensin jotain hempeää makeanveden helmistä, Swarovskeista ja hopeasta. Tämä sopisi vaikkapa morsiamen koruksi.

Ja lähikuva riipuksesta:25 €, myyty.

~~~~~~~~~~~~~~

Pinkillä linjalla jatketaan... Mistähän ihmeestä se väri kerta toisensa jälkeen koruihini puskee, sillä edelleenkään en ole lainkaan pinkin ystävä enkä esimerkiksi omista yhtään ainutta pinkkiä tai vaaleanpunaista vaatetta. Omituista.

Tässä kesäisen hilpeässä korussa nostelen vähän kierrätysideologiaa, sillä riipuksena toimiva simpukkalätkä sekä pienet pinkit makeanveden helmet ovat päässeet tässä korussa uusiokäyttöön.

Hintaa on 20 €.
---
Myyty!

~~~~~~~~~~~~~~

Sitten jotain simppeliä pronssinsävyisistä makeanveden helmistä ja Swarovskeista.

Lyhyehkö koru sopisi mainiosti vaikkapa saman sävyisen juhlapuvun kanssa runsaampien korvisten kaveriksi.

12 €, myyty!

~~~~~~~~~~~~~~

Tästä kaulakorusta löytyy mustia, pieniä (noin 4 mm) makeanvedenhelmiä sekä tummanharmaita, kauniisti valoa heijastavia Swarovskin kristalleja. Riipus on korukiveä, kiven lajia sen tarkemmin tuntematta.

Koru näyttää kuvassa paljon dramaattisemmalta kuin luonnossa, sillä helmet ovat oikeasti melkoisen pieniä. Näin ollen se sopii mainiosti myös arkikoruksi sellaisiin tilanteisiin, kun mitään kovin näyttävää ei voi pukea.

18 €, myyty.

~~~~~~~~~~~~~~

Edellisen kaveriksi tai sellaisenaan katseenkiinnittäjäksi sopiva ranneke. Helmivalikoima on sama kuin kaulakorussa. Ja jälleen, tämäkin näyttää runsaammalta kuin se oikeasti on, tämän leveys on kuitenkin vain noin 13 mm.

17 €

Myyty!

~~~~~~~~~~~~~~

Tarkemmat mitat sekä osasta myös lisäkuvia löytyy verkkokaupasta.

Tuottelias viikonloppu

2009-01-25T11:37:00.013+02:00

No johan löytyi taas aikaa ja energiaa helmillekin, kun vietin rennon viikonlopun lähinnä musiikkia kuunnellen ja puuhastellen rauhallisessa tahdissa sitä mitä huvittaa. Tässäpä siis iso läjä päivitystä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Ensimmäinen koru tuo mieleen tuoreet persikat, kuinka yllättävää. Riipus on ihanan iso (40 x 30 mm) sileä akaattilätkä, nauhaosan rondellihelmet ovat vaaleita aventuriineja. Mukana keventämässä kokonaisuutta on kirkkaita vuorikristalleja. Salpalukko ja välihelmet ovat Balilta. Korun pituus on 55 cm ja hinta 23 €.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Seuraava setti on todistusaineistoa siitä, että olen harjoitellut myös itselleni erittäin epätyypillisten korujen tekoa. Jouduin valitettavasti ottamaan kuvat salaman kanssa, sillä ilman sitä helmet näyttivät enemmän punaisilta kuin pinkeiltä.

Setissä on pinkeiksi värjättyjä akaattikolikoita, jotka ovat halkaisijaltaan noin 20 mm. Ne on linkitetty toisiinsa 0.8 mm hopealangalla. Aika hurmaavia lätysköjä, täytyy myöntää, vaikka pinkki ei kerta kaikkiaan ole minun värini. Helmet tosin eivät ole täysin virheettömiä, vaan osassa on pieniä koloja. Molemmissa koruissa on Balin hopeinen salpalukko. Kaulakoru on 47 cm pitkä ja rannekoru 21 cm (molemmat mitat lukkoineen).

Nämä myydään settinä hintaan 45 €.
---
Setti myyty eräälle pinkin ystävälle :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toinen tekemäni setti edustaakin sitten ihan toista ääripäätä, hillittyä ja klassisen kaunista. Settiin kuuluu kaulakoru (44 cm) ja rannekoru (18 cm), jotka on tehty valkoisista ja hennon vaaleanpunaisista makeanveden helmistä. Valkoiset helmet ovat kooltaan noin 5-6 mm, vaaleanpunaiset noin 4 mm, välihelminä on käytetty Balin hopeahelmiä. Molemmissa koruissa on salpalukko, joka on Balin hopeaa, ja kaulakorussa lisäksi sterlinghopeinen sydänriipus. Kaulakorussa lukko on tarkoitettu kaulalle eteen.

Lähikuvaa riipuksesta:

Rannekoru lähemmässä tarkastelussa:

Nämä sopivat hienompaankin juhlaan. Setin hinta on 43 €.
---
Setti on myyty.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Seuraavaksi lennetään aurinkoon. Kevät näyttää tällä koruilijalla olevan edelleen mielessä, kun aina syntyy jotain tähän suuntaan:

Korussa on 4- ja 6-millisiä keltaisia ja oranssinpunaisia aventuriineja sekä Balin välihelmiä. Riipus on sterlinghopeaa ja kierrätetty vanhasta korusta uuteen käyttöön. Jousilukkokin on sterlinghopeaa. Aurinkoisella korulla on pituutta 49 cm ja hintaa 19 €.
---
Myyty!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä:

Savukvartsisirut löysivät jälleen paikkansa. Tällä kertaa ne saivat kaverikseen 6-millisiä turkooseja sekä Balin hopeaa, unohtamatta ylisuloista merihevosriipusta, joka koristaa lukko-osaa. Riipuksen laittaminen kirpaisi hieman, sillä pidän siitä ihan hirmuisesti, mutta kyllä se vaan pääsee parhaiten oikeuksiinsa korun osana eikä missään NERIK (Näitä Ei Raaski Ikinä Käyttää) -laatikon pohjalla.

Myyty.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Tähän asti pääsin viikonlopun aikana, sitten loppuivat puristushelmien päällyshelmet. Vaijerikin on vähissä. Toisaalta ihan hyvä, sillä yläselkä huutaa armoa, silmiä väsyttää, ruokaa pitäisi tehdä alkuviikoksi, akvaarion vesi vaihtaa, asuntoa siivoilla, nälkäkin alkaa jo olla, huomisia kamoja pitää laitella valmiiksi, jännitysromaanikin odottelee lukijaansa... ja niin edelleen. Kaikki muu tekeminen kun tuppaa unohtumaan siinä vaiheessa, kun helmilaatikon aukaisee.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kiirettä pitää...

2009-01-22T19:20:00.004+02:00

...niin paljon, ettei meinaa ehtiä lainkaan helmivarastojen ääreen. Harmittaa. Tilanne korjaantunee viikonloppuna... Tällä viikolla saapui niin muhkea kivihelmi ja -riipuslähetys, ettei malttaisi odottaa, että ehtii niistä jotain ihanuuksia väsäilemään.

Tässä kuitenkin jotain pientä viime viikonlopulta:

8-millisiä hennon vaaleanpunaisia ruusukvartsihelmiä ja pikkuruisia, hopeanvärisiä lasihelmiä kahdessa rivissä. Näyttävä, muttei kuitenkaan prameileva koru. Pituutta sillä on noin 54 cm, nauhat ovat hieman eri mittaisia, jotta koru laskeutuisi kauniimmin.

25 €

Korvakkeita

2009-01-14T20:21:00.005+02:00

Korvisvarasto näytti niin vähäiseltä, että piti tekaista parit täydennykset.

Ensimmäiset jatkavat kevätteemaa, joka nyt näköjään nyt vaikuttaa kovasti kaikkiin töihini. Näissä korviksissa on sitriinitabletteja ja hopeaa. Pituutta korviksilla on viitisen senttiä. Hintaa 7 €.

---
Kukkaset myyty!
---

Näissä puolestaan oli pohjana hieman näyttävämpi valmis korupohja, joten näitä ei erityisen omatekoisiksi tai ainutlaatuisiksi voi sanoa, helmet vain kiinnittelin paikoilleen. Kivat niistä kumminkin tuli. Helmet ovat Swarovskin kristalleja, pituutta näillä korviksilla on noin 3 cm koukkuineen. 11 €.

Nämäkin myyty!
---

Viimeisenä tilaustyö pikkuruisista (4 mm) ametisteista ja Swarovskin kristalleista. Ihan kuin viinirypäleterttuja! Nämä matkasivat siis jo uudelle omistajalleen.

Kevätmielellä edelleen...

2009-01-14T20:19:00.004+02:00

...eihän tämän sävyinen rannekoru voi olla merkki mistään muusta. Korussa on 6-millisiä aventuriinihelmiä, jotka ovat etsineet paikkaansa jo pitkään, sekä pienempiä sammalakaatteja. Ihanat sydänhelmet, lukko ja välihelmet ovat hopeaa. Pituutta rannekkeella on noin 19 cm.

21 €
---
Koru pääsi uudelle omistajalle.

Verkkokauppakokeilu

2009-01-11T18:47:00.005+02:00

Avasin kokeilumielessä verkkokaupan osoitteeseen http://www.uniikkikorut.com . Myytäviä koruja on vielä varsin vähän, sillä osa vaatii uudelleen kuvausta ja loput ovat... no, ideoina päässä :0)

Helmet pysyvät laatikossaan hyvin hiljaa. Joululomalla tuli ilmeisesti jonkinlainen luomisähky, sillä sen jälkeen ei ole mitään uutta syntynyt. Tein kumminkin ison tilauksen tänään Sedona Stonesiin, ehkä sieltä saapuvasta paketista saa apua tähän tehottomuuteen.

Siihen asti puuhailen hyvällä omallatunnolla muita juttuja.

Auringon hehkua

2009-01-04T18:03:00.004+02:00

Viime päivinä on saatu nauttia kirpeistä pakkassäistä ja kummallisesta valoilmiöstä, jonka ansiosta lumetonkin maa on ollut harvinaisen kaunis. Auringon inspiroimana syntyi tällainen tuotos:

Korussa on epäsäännöllisen muotoisia makeanveden helmiä kahdessa rivissä sekä iso (halkaisija noin 6 cm), painava metallilätkä riipuksena. Sekä riipus että suurin osa helmistä ovat kierrätystavaraa, eli kirpputoreilta ostettuja ja uusiokäyttöön purettuja koruja uudessa olomuodossa. Näin ollen korulla on painavaa sanottavaa myös kierrätyksestä sekä vanhan uudistamisesta.

Tämä yksilö jää omaan käyttööni kesää odottelemaan, mutta luulen, että tulevaisuudessa on luvassa enemmänkin näitä kierrätyskoruja.

Oili-ketjua ja korukiviä

2009-01-03T17:30:00.005+02:00

Innostuin eilisiltana pitkästä aikaa sahailemaan lenkkejä ja punomaan ketjuja. Tekniikka on ilmeisesti kehittynyt, sillä tällä kertaa en saanut yhtään haavaa sormiin!

Illan tuotoksina syntyi Oili-ketjua, jota jatkoin toisessa rannekorussa punaisilla akaateilla ja toisessa savukvartsilla. Simppeliä, mutta niin nättiä.

Viistehiotut, säihkyvät puna-akaattiovaalit ovat pituudeltaan noin 16 mm ja leveydeltään noin 12 mm. Korun pituus on 17,5 cm. Salpalukko ja ketjuosa ovat sterlinghopeaa.

Savukvartsi-Oilissa helmet ovat noin 8-millisiä. Myös tässä kaikki osat ovat sterlinhopeaa. Pituutta rannekkeella on 18 cm.

Molemmat myyty.

No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle...

2008-12-31T13:15:00.005+02:00

Tämä rallatus tuli mieleeni heti kun tämä koru valmistui. Se on värimaailmaltaan jotenkin niin kesäinen, että taisin osua sen kanssa ihan väärään vuodenaikaan. Toisaalta, minulla kevät on aina alkanut tammikuussa, kun joulusta ja vuodenvaihteesta on selvitty ja päivät alkavat taas pidentyä, joten miksi ei voisi vähän herätellä kevätmieltä raikkaan värisillä koruillakin.

Kaulakoru syntyi makeanvedenhelmistä ja 6-millisistä turkooseista. Pienet pyöreät välihelmet ovat hopeaa, samoin jousilukko. Sydänriipus on ihanan pullea foliosisuksinen lasihelmi.

Kaulakorun pituus on noin 51 cm. Sen hinta on 20 €.

Tämän postauksen myötä toivon kaikille oikein paljon onnea uudelle vuodelle 2009. Sama meininki jatkukoon ensi vuonnakin :oD
---
Koru on myyty!

Siruja

2008-12-31T13:09:00.005+02:00

En ole koskaan oikein pitänyt siruhelmistä, siis sellaisista epämääräisen muotoisista kivenpalasista, joihin on porattu reikä. Niistä on tullut mieleen Kanariansaarten turistirysien matkamuistokojut, joissa myydään ylihintaan turisteille hätäisesti tekaistuja kaula- ja rannekoruja. Hiljattain tilasin muiden tarvikkeiden mukana savukvartsisiruja ikään kuin tilauksen täytteeksi, ja nehän ovatkin ihan kivoja. Yhdistelemällä säännöllisen muotoisiin, esimerkiksi pyöreisiin helmiin sekä hopeaan niistä saa yllättävänkin mukavia koruja. Tässä ensimmäinen siruhelmituotokseni.

Savukvartsisirujen lisäksi korussa on pyöreitä, 6-millisiä vuorikristalleja sekä Balin hopeisia välihelmiä. Simpukkariipus on foliosisuksinen lasihelmi. Salpalukko jää tässäkin korussa kaulalle eteen ja on Balin hopeaa.

Korun pituus on noin 55 cm, se on siis pitkähkö. Hinta on 22 €.
---
Myyty.

Dramatiikkaa kaulaan

2008-12-28T21:14:00.004+02:00

Tässä korussa riipuksena käyttämäni kiiltävä, fasettihiottu onyxpisara tarttui mukaani Thujalta jo hyvän aikaa sitten. Jemmasin sen välittömästi laatikkoon odottamaan arvoistaan seuraa. Niin piti sitten tilata muut helmet kokonaan riipuksen ympärille...

Onyx sai kaverikseen mustia, epäsäännöllisen muotoisia makeanvedenhelmiä, 6 mm mustia lasikristalleja sekä pieniä, hopeisia välihelmiä. Lukko jää tässä korussa kaulalle eteen.

Ja lähikuvaa riipuksesta.

Koru on ilman riipusosaa noin 51 cm pitkä. Hintaa sillä on 22 €.
---
Koru sai uuden omistajan!

Ketjukilluttimia korviin

2008-12-28T21:06:00.007+02:00

Jostain mallista kun innostuu, niin niitähän sitten väsäilee sarjatuotantona... Tässä siis parit ketjukorvikset myyntiin.

Ensimmäisissä kivinä 6-milliset ametistit, pituutta helyillä kuutisen senttiä.

Näissä voi ihastella puna-rusehtava-mustia ns. dream-akaatteja. Kivien halkaisija on 8 mm ja korvisten pituus noin 7 cm.

Tässä lähikuva ketjuosan toteutuksesta. Ketjujen päissä on 3-millisiä kirkkaita Swarovskin kristalleja. Ketjut ja koukut ovat sterlinghopeaa, korukivien alla ja päällä käytetyt helmet Balin hopeaa.

Molemmat myyty.

Bonuksena vielä hiaaano Paint-hahmotelma, jonka lähetin ystävälleni suunnitellessani hänen tilauskorviksiaan. Idea tuli ainakin selväksi :D

Jouluinen korvakorupläjäys

2008-12-27T17:28:00.009+02:00

Juuri joulun alla tuli väsättyä korvakoruja oikein urakalla. Yhdet menivät lahjaksi ja loput tilaustyönä ystävälleni, joka puolestaan lahjoi niitä eteenpäin.

Näissä tärkeimmässä osassa olivat niissä käytetyt kivet, jotka olivat lahjan saajien lasten horoskooppikiviä. Korviksissa on akvamariinia, sitriiniä sekä Swarovskin kristalleja imitoimassa timantteja ;o)

Nämä 8-millisistä makeanvedenhelmistä tehdyt napit päätyivät avomieheni äidille, sillä hänellä on jo samantyyppisistä helmistä tehdyt kaula- ja rannekoru. Olivat muuten pirulliset saada pysymään kiinni!

Nämä ketjukilluttimetkin olivat tilauskorviksia. Malli on tosi kiva ja vastaavanlaisia on jo lisää jonossa. Osat ovat hopeaa ja ketjujen päissä olevat "timangit" Swarovskin kristalleja. Ylemmissä kivi on mustaa akaattia, alemmissa turkoosia.

Kaupan päälle vielä yksi rannekoru, joka meni samalle saajalle kuin nuo yläpuolella esitellyt mustat ketjukillutinkorvikset. Tässäkin siis mustaa akaattia, hopeaa ja kristalleja.

Lomaa päivätöistä on jäljellä vielä 1,5 viikkoa, joten eiköhän sinä aikana vielä synny jotain uuttakin.

Vihdoin korvakorujakin...

2008-12-08T18:25:00.006+02:00

Jostain syystä korviksia ei tule juuri tehtyä, vaikka niiden väsääminen ihan kivaa onkin. Tässä kuitenkin yhdet bling blingit.

Hopeaa ja tummanpunaisia 4-millisiä Swarovskin kristalleja. Korvisten pituus on ilman koukkua noin 2,5 cm. Hintaa killuttimilla on 11 €.

---
Blingit on myyty.

Savukvartsia ja vuorikristallia

2008-12-08T18:22:00.005+02:00

Tässä rannekoru fasettihiotuista 8 mm savukvartseista 6-millisten vuorikristallihelmien kera. Osat ovat luonnollisestikin sterling- ja Balin hopeaa.

Rannekorun pituus on lukkoineen 18 cm ja hinta 14 €.
---
Myyty!

Makeanvedenhelmiä ja Swarovskia

2008-12-08T18:17:00.005+02:00

Innostuin niin tuosta hyvin onnistuneesta rannekorusta, jonka tein avomiehen siskolle lahjaksi, joten tekaisin toisen samantyyppisen.

Korussa on kahdessa rivissä upeita, kiiltäviä ja lähes virheettömiä peacock-sävyisiä makeanvedenhelmiä (jotka todella pääsevät oikeuksiinsa tässä korussa) sekä kirkkaita 4-millisiä Swarovskin kristalleja. Välihelmet ovat Balin hopeaa ja muut osat sterlinghopeaa.

Tässä vielä lähikuva keskikohdasta.

Korun pituus on lukkoineen noin 19 cm ja hinta 17 €.
---
Myyty!

Turkooseja ja hopeaa

2008-12-08T18:08:00.005+02:00

Tässä työläin ranneketju menneen viikonlopun tuotoksista. Korussa on 0.8 mm hopealankaa, 6 mm turkooseja ja Balin hopeaa sekä helmien kyljissä että lukossa.

Ketjuosa on 0.8 mm langasta tehtyä Roosa-ketjua, tässä vielä lähikuva ketjusta.

Koru on melko pitkä, noin 20 cm, mutta helppo lyhentää tarpeen vaatiessa. Työn vaativuuden vuoksi hintapyyntö korulle on 30 €.

---
Myyty!

Punaisten akaattien säihkettä

2008-12-08T18:00:00.006+02:00

Tässä varsinainen voimakoru kaikissa auringon väreissä. Kaulakorussa on viistehiottuja noin 15 mm pitkiä ovaaleja helmiä sekä samalla tavalla hiottuja pyöreitä 4 mm helmiä. Helmet ovat punaista akaattia ja hionnan ansiosta ne heijastelevat upeasti valoa. Ovaalien väleissä on Balin hopeaa ja lukko on sterlinghopeaa.

Koru on 47 cm pitkä ja hinnaltaan 20 €.

---
Akaatit päätyivät uuden omistajan kaulaan.

Hopeaa ja mustia korukiviä

2008-12-07T11:52:00.004+02:00

Tässä rannekorussa on mustia, sileitä ovaalinmuotoisia kiviä, joissa on muutamia ohuita, valkoisia raitoja (jotka tosin eivät kuvassa juuri näy), sekä mustia särmikkäitä korukiviä. Ne on kiinnitetty toisiinsa 0.8 mm hopealangalla ja koru jatkettu 0.9 mm hopealangalla tehdyllä muinaisketjulla. Salpalukko on Balin hopeaa.

Pituutta on lukkoineen 19,5 cm ja hintaa 20 €.

---
Myyty.

Rannekoru sodaliitista

2008-12-07T11:49:00.005+02:00

Tämä olikin haasteellinen kuvattava kohtuullisen kirkkaasta päivästä huolimatta, sillä en meinannut millään saada sinisen sävyjä toistumaan sellaisina kuin ne korussa oikeasti ovat. Tässä on hopeaan linkitettynä 6 ja 8 mm sodaliitteja, joka on niin mahdottoman kaunis kivi, ettei se millään pääse kuvassa oikeuksiinsa. Välihelminä löytyy Balin hopeaa ja kaverina kivillä lasikristalleja. Lukko on sterlinghopeaa.

Pituus lukkoineen 18 cm ja hinta 15 €.
---
Myyty.

Rannekoru sammalakaateista

2008-12-07T11:46:00.004+02:00

Tässä taas korua vihreän ystävälle. Korussa on 0.6 ja 0.8 mm hopealangassa 4 mm ja 8 mm sammalakaatteja, Balin hopeaa sekä lasikristalleja. Lukko on sterlinghopeaa.

Pituus lukkoineen on 19 cm ja hinta 15 €.
---
Myyty.

Makeanvedenhelmiä ja hopeaa

2008-12-07T11:40:00.004+02:00

Tässä ruskean ja kullan sävyisistä, sympaattisen möykkyisistä makeanvedenhelmistä tehty kaulakoru. Riipus on Hill Tribe -hopeaa ja lukko Balin hopeaa. Lukko-osa on tarkoitus jättää kaulalle eteen.

Minä sitten tykkään noista epätasaisista makeanvedenhelmistä, ne ovat jotenkin niin ihanan epätäydellisiä. Ihan niin kuin luonnon muovaamien asioiden kuuluukin olla.
Pituutta korulla on noin 48 cm ja hintaa 20 €.

Myyty!

Lisää lahjuksia

2008-12-07T11:32:00.005+02:00

Eilisiltana olin erittäin tehokas ja muutaman muun tuotoksen lisäksi valmistui pari lahjakorua lisää. Ne alkavat olla aika hyvällä mallilla, enää on se vaativin eli anoppi jäljellä.

Tämä rannekoru tulee taiteelliselle työparilleni. Korussa on 4 mm fasettihiottuja akaatteja sekä 8 ja 10 mm puna-oranssi-keltaisia helmiä, joita epäilen myöskin akaateiksi. Väleissä on Balin välihelmiä ja lukko on hopeaa.

Tämä makeanvedenhelmistä vaijeriin tehty kaksirivinen rannekoru puolestaan on avomieheni siskolle. Siinäkin on hopeinen lukko ja välihelminä Balin hopeaa.

Tänä vuonna kenenkään on turha odottaa lahjaksi muuta kuin koruja. Poikkeus tosin vahvistaa säännön: isälleni taidan mieluummin hakea pullon.

Hopeaketjuharjoitus

2008-12-02T20:05:00.004+02:00

Kävin eilen iltakurssilla opiskelemassa viikinkiketjujen punomisen alkeita. Harjoiteltiin ensin muinaisketjua, sitten kuningasketjua. Illan aikana ehdin tehdä veljelleni joululahjaksi kuningasketjun 1 mm hopealangasta, tähän koruun sitä upposi kolmisen metriä ja koru painaa hieman reilut 20 grammaa. Ketjujen tekoon perehtymättömille hieman tietoa tekotavasta: lanka kieputetaan spiraaliksi puikon ympärille, jonka jälkeen se sahataan hienoteräisellä sahalla toiselta reunaltaan poikki. Syntyy avoimia lenkkejä, joiden leikkauspinta on tasainen, ja niistä punomalla saadaan aikaan ketju.

Ketjua täytyy vielä lyhentää hieman, sillä innoissani punoin siitä aavistuksen liian pitkän. Muuten olen tähän ensimmäiseen tuotokseeni oikein tyytyväinen, sain lenkit sulkeutumaan ihan nätisti ja punominenkin sujui alkukankeuden jälkeen melko näppärästi. Jälleen kerran uusi tekniikka, johon koukkuunnuin välittömästi... Mukaan tarttui oma kultasepänsaha, joten pääsen sahailemaan lenkkejä kotioloissakin. Sitten vain harjoittelemaan uusia ketjumalleja.

Tilauskoruja ison rapakon taakse

2008-11-27T16:40:00.004+02:00

Grenadalle asumaan muuttanut opiskeluaikainen kaverini toivoi minun tekevän hänelle pari nilkkakorua. Toinen koruista sai olla vaalea, jossa piti roikkua jotain ja toinen turkoosinsävyinen hopeisilla höysteillä. Tällaisia toiveista sitten muotoutui...

Ensimmäisessä korussa on 4 mm ruusukvartsia, 4 mm ametistia sekä 3,5 vaaleanpunaisia ja 6 mm kirkkaita kristalleja. Sydän on Hill Tribe -hopeaa ja lukko sekä säätöketju sterlinghopeaa.

Turkoosissa korussa on 6-millistä turkoosia, Balin hopeaa sekä linkit 0,8 mm hopealangasta. Myös tässä lukko ja säätöketju ovat luonnollisestikin sterlinghopeaa.

Tilaaja toivoi vielä vaaleaan nilkkakoruun sopivia korvakoruja, joita syntyikin lopulta kaksi paria.

Materiaalit muuten samoja kuin nilkkakorussa, mutta jälkimmäisiin korviksiin käytin 6 mm kirkkaiden kristallien sijaan kirkkaita 4 mm Swarovskin kristalleja. Näihin tykästyin niin paljon, että taidan tehdä omaan käyttöön samalla tekniikalla eri väriset.

Lisää solmeilua

2008-11-23T13:32:00.005+02:00

Tässä vihdoin nämä jo kahteen kertaan solmitut helmet valmiina nauhana. Päädyin lopulta jousilukkoon, jonka kanssa ei ainakaan voi tulla ongelmia.

Helminauhalla on pituutta 49 cm. Se on tehty noin 5 mm aidoista makeanvedenhelmistä, joissa vaihtelevat valkoisen, persikan ja vaalean violetin sävyt. Solmimiseen on käytetty silkkilankaa ja lukko on sterlinghopeaa. Korun hinta on 25 €.
---
Helmet on myyty.

Korennon lento

2008-11-14T21:11:00.003+02:00

Olen taas käyttänyt ihan liikaa aikaa lähinnä ulkomaisten helmiä myyvien nettikauppojen selailuun. Rahaakin sinne on uponnut ihan sievoinen summa ja Mastercard joutaakin nyt joksikin aikaa kuivumaan, tai ainakin heti kun saan puuttuvat hopeaosat ajan tasalle...

Monessa kaupassa törmäsin Hill Tribe -hopeoihin ja hurmaaviin sudenkorentoriipuksiin. Kun sitten tänään poikkesin töiden jälkeen Lauttasaareen Thujalle, bongasin sieltä heti näitä samoja riipuksia. Ostin yhden ja tein pitkästä aikaa korun ihan vain itselleni.

Kaverikseen korento sai 6 mm tiikerinsilmiä ja Balin hopeaa. Osat on yhdistelty 0.8 mm hopealangasta väännellyillä linkeillä. Tämä yksilö on siis Minun IkiOmani, mutta tilauksestahan noita valmistuu lisää, eri väreillä ja jopa erilaisilla riipuksilla.

Teen virheitä, jotta kehittyisin lisää...

2008-11-11T17:12:00.007+02:00

Eilen rentouduin työpäivän jälkeen keskeneräisen solmeilutyön parissa. Sain korun valmiiksi, hartiat jumiin ja olin varsin tyytyväinen lopputulokseen, kunnes huomasin, että salpalukko ei mahdukaan menemään kiinni liian suurten helmien vuoksi. Jokaisen solmijan täytynee tehdä tämä moka jossain vaiheessa... Otti hieman päähän, oli siihen koruun kuitenkin pari tuntia uhrattu. Purin korun ja viskasin helmet ja lukon takaisin laatikkoon odottelemaan uutta kärsivällisyyden puuskaa. Jottei ilta olisi vallan tuloksettomaksi jäänyt, ajattelin tekaista jotain nopeasti valmistuvaa.

Hauskat korvikset vihreän ystävälle 8 ja 4 mm sammalakaateista sekä hopeaosista. Myyty.

Nyt lähden thainyrkkeilytreeneihin verryttämään näitä jumahtaneita hartioita...

Rannekoru ruusukvartsista

2008-11-07T18:43:00.005+02:00

Ruusukvartsi tunnetaan rakkauden kivenä, jonka ominaisuuksiin yhdistetään myös fyysisellä tasolla sydämen parantaminen. Se haihduttaa surua ja pelkoa, lisää itsevarmuutta sekä opettaa antamaan anteeksi. Muinaisuskomusten mukaan se myös auttaa vähentämään painoa sekä ryppyjä. (Lähde)

Korussa on 8 ja 4 mm pyöreitä ruusukvartseja, lasikristalleja sekä Balin hopeaa. Helmet on linkitetty toisiinsa 0,6 ja 0,8 mm sterlinghopealangalla. Korun pituus on 19 cm ja hinta 13 €.

---
Koru löysi uuden omistajan. Tilauksesta valmistuu toki lisää vastaavanlaisia.

Rannekoru tiikerinsilmistä

2008-11-07T18:37:00.004+02:00

Tiikerinsilmä on muinaisuskomusten mukaan hyvin suojeleva kivi, joka opettaa pysähtymään, katselemaan ja kuuntelemaan ennen seuraavaa isoa loikkaa eteenpäin. Kivi lisää itseluottamusta ja vapauttaa stressistä. Kaksosen horoskooppikivi. (Lähde)

Tässä korussa on siis 6 mm pyöreitä tiikerinsilmiä, lasikristalleja, hopeaa ja Balin hopeaa. Pituus 17 cm (sopii kapeaan ranteeseen, voin myös pidentää).

Myyty!

Lahjakoru vol. 2 sekä ostohuumaa Kädentaitomessuilla

2008-11-07T18:34:00.003+02:00

Kun nyt solmeilun makuun päästiin niin...

Veljen tyttöystävälle makeanvedenhelmiä ja Swarovskin kristallisydän. Samaan sarjaan vielä korvikset. Osat ovat hopeaa. Pahoittelen huonoa kuvaa, alkaa olla todellinen ongelma nämä pimeät illat - koskaan ei ehdi kotiin valoisaan aikaan ja siksi hyvistä kuvista on turha uneksia.

Tässä vielä herkkuja tämänpäiväisiltä Helsingin Kädentaitomessuilta. Sain sinne ilmaisen pääsylipun eräästä nettikaupasta, josta on tullut koruja osteltua aika runsaalla kädellä... Ajattelin pistäytyä ihan vain vilkaisemaan ja ostella korkeintaan tarvikkeet pariin tilauskoruun. Vaan arvaahan sen lopputuloksen...

Nyt on hieman ostokrapula.

Solmeiluharjoituksia

2008-11-02T14:42:00.003+02:00

Klassinen silkkiin solmittu helminauha violetin sävyisistä makeanvedenhelmistä. Lukko ja silkkilangan vahvikkeet ("french wire") ovat hopeaa. Tämä menee äidilleni joululahjapakettiin ja vastaavanlaisia olisi tarkoitus vielä muutama saada tehtyä ennen joulua.

Solmeilua olen siis opetellut ja se osoittautui varsin koukuttavaksi hommaksi... Sitä ei todellakaan kannata aloittaa enää illalla, jos aikoo päästä ajoissa nukkumaan. Ja kyllä se solmittu helminauha vaan laskeutuu niin paljon kauniimmin kuin vaijerikoru, että ymmärrän kyllä täysin solmitun korun viehätyksen.

Asiaan perehtymättömille tiedoksi: solmeilussa on siis kyse siitä, että helmet pujotetaan silkkilankaan ja jokaisen helmen väliin tehdään pieni solmu. Aikaa vievää, mutta tulos on sen arvoinen. Ja äkkiä siinäkin harjaantuu...

Tilauskoruja

2008-10-22T21:02:00.003+03:00

Nyt näitäkin voi jo laittaa nähtäville, kun ovat päätyneet omistajilleen.
Ensimmäisessä pitkä nauha mustista akaateista, biconeista ja viininpunaisista makeanvedenhelmistä. Tilaajan toive oli, että kivet olisivat epäsäännöllisessä järjestyksessä symmetrian sijaan. Samaan sarjaan tuli myös kolmirivinen rannekoru samoista materiaaleista.

Toisessa tilaussetissä on pitkä nauha dream-akaateista ja mustista siemenhelmistä (vasemmalla), se on tarkoitettu rannekoruksi ja kiedotaan ranteen ympärille monta kertaa. Kaulakorussa puolestaan on punaisia jaspiksia ja samoja mustia biconeja, kuin ylläolevassa setissä.

Kyllä vaan simppeleilläkin tekniikoilla saa näyttävää tulosta, kun on hianot materiaalit.

Syksy inspiroi...

2008-10-08T21:04:00.004+03:00

Eläväisistä sammalakaateista, jaspisriipuksesta, hopeasisuksisista siemenhelmistä sekä antiikkipatinoidusta salpalukosta syntyi tämä syksyinen kaulakoru. Koru päätyi jo kantajalleen, jolle toivon koko sydämestäni valoa ja lämpöä pimeneviin iltoihin.

Hematiittien voimaa

2008-09-30T19:53:00.004+03:00

Hematiittia kannattaa kuljettaa mukana, jos haluaa parantaa henkilökohtaisia suhteitaan. Hematiitti rauhoittaa ja tasapainottaa tunnetiloja. Hematiitti auttaa pääsemään yli riippuvuuksista. Koska se auttaa ihmistä elämään tässä hetkessä, se kehittää myös muistia. (Täältä löytyy lisätietoa eri kivien voimasta.)

Hematiittien lisäksi näissä koruissa on sympaattisen rosoisia ja epätäydellisiä makeanvedenhelmiä sekä hopeoidut osat. Pitkä nauha on tarkoitettu kieputettavaksi ranteen ympäri moneen kertaan, mutta halutessaan sitä voi käyttää myös kaulassa. Kaulakorun ihana riipus on ylimääräinen tilauslahja Villihelmestä; kesti vähän aikaa keksiä, miten sen saisi kiinnitettyä vaijeriin. Lisäksi ripustin riipuksen sisään makeanvedenhelmen, jotta muuten niin simppeli koru sai mukavan yksityiskohdan. Ja mikä ihmeellisintä: onnistuin vihdoin rikkomaan pakkomielteeni symmetriaan!

Perjantai-illan tuotos

2008-09-16T16:29:00.003+03:00

Korutöille on nyt ollut vähemmän aikaa, kun meneillään on ollut kaikenlaista muuta hässäkkää. Viime perjantaina töiden jälkeen kuitenkin nautiskelin rauhallisesta, yksinäisestä illasta ja istahdin helmien ääreen. Olen edelleen erittäin viehättynyt noista dream-akaateista, joten ne asettuivat tähän rannekoruun hyvin luontevasti. Kaverikseen ne saivat jonkin sekalaisen helmipussukan mukana saamiani kivihelmiä, joita en tunnista, sekä kirpputorilta ostetusta korusta purettuja hopeanvärisiä pötkylöitä. Muutkin osat ovat hopeoituja. Koru miellyttää silmääni, mutta omaan ranteeseeni siitä tuli hieman liian iso. Täytyy siis pienentää sitä, ellei se sitten haluakin asettua jonkun toisen ranteeseen.

Nyt pidän pienen lomantapaisen ja lähden huomenna vaeltamaan Karhunkierrokselle. Pakkaushommat ja grammaviilaukset ovat vielä kesken, joten tämä ilta menee rinkan parissa puuhastellessa. Palattuani voinkin sitten taas panostaa korujen tekemiseen ja paneutua mm. muutamaan jonossa olevaan "tilaustyöhön".

Mukavia syyspäiviä!

Kiitos, Itella!

2008-09-08T20:10:00.000+03:00

Ystäväni Anu täytti vähän aikaa sitten vuosia, 18 niin kuin aina. Ei nähty hänen synttäripäivänään, joten laitoin menemään kirjekuoressa nämä nättimykset, jotka hänelle ajatuksella väsäsin.

Anun lempiväri on turkoosi, joten värin valinta ei ollut vaikea. Käytin makeanvedenhelmiä, turkooseja jaspiksia sekä hopeoituja osia. Korusta tuli varsin nätti ja siro ja se näytti ranteessa hyvältä. Tein rannekoruja kaksi, jotta Anu voisi halutessaan käyttää yksi- tai kaksirivistä rannekorua. Täydensin settiä vielä korvakoruilla.

Vaan kuinkas sitten kävikään? Kirje lähti viikko sitten, eikä se ole vieläkään löytänyt perille. Epäilin, että josko kirje olikin liian painava, sillä en hoksannut punnita sitä, mutta siinä tapauksessahan Anu olisi vain joutunut itse lunastamaan korun. Lähetin lauantaina asiakaspalveluun varsin asiallisen sähköpostin, jossa kyselin, olisiko mitään keinoa selvittää kirjeen liikkeitä. Mitään vastausta ei ole kuulunut. Huomenna soitan asiakaspalveluun ja en takaa, että pystyn enää olemaan asiallinen. Itellan palvelusta on muutenkin huonoja kokemuksia kuluneelta kesältä, kun postia ei työpaikallani meinattu sitten millään saada tulemaan oikeaan laatikkoon, joten tämä sattumus vain lisäsi epäluottamustani ko. laitosta kohtaan.

Korut eivät sinänsä olleet kalliita, mutta vaivalla ja ajatuksella ystävälle tehtyjä. Tähän väliin voisi todeta, että kannattiko lähettää tavallisena kirjeenä sellaista, mikä ei missään nimessä saa joutua hukkaan, mutta eihän tällaista nyt odota tapahtuvan! Miksei ne koskaan hukkaa vaikkapa tv-lupalaskuja?!

Ole hyvä Anu ja hyvää synttäriä näin jälkikäteen. Toivottavasti nautit näistä kuvista...

Kalansaalista

2008-09-05T19:32:00.005+03:00

Odoteltuani jo muutaman päivän inspiraation löytyvän itsestään, päätin eilen lopulta vain istua alas, ottaa tarvikkeet esille ja ryhtyä mallailemaan helmiä sopivaan järjestykseen. Yllättävän helposti niistä alkoikin syntyä jotain ja tuloksena oli tällainen kalansaalis. Yhdistelmästä tuli niin herkullisen värinen ja kaulaan kauniisti istuva, että ensimmäistä kertaa voin sanoa olevani työhöni erittäin tyytyväinen.

Korussa on vaijeriin pujoteltuna "dream"-akaatteja, mustia lasihelmiä, mustia pyöreitä kirppislöytöhelmiä (ovatkohan lasia vai kiveä, vaikea sanoa) sekä hopeoituja välihelmiä.

Tässä vielä lähikuva riipusosasta, jonka erittäin sympaattinen kala on jotakin tunnistamatonta kiveä. Samoin noita pyöreitä pieniä riipuskiviä en tunnista.

Olen aika ylpeä erityisesti tästä riipusosasta, sillä toteutin sen ihan uudella tavalla. En uskalla väittää sitä omaksi "keksinnökseni", sillä joku jossain päin maailmaa on näin varmasti joskus korun tehnyt, mutta minä ainakin keksin sen ihan itse uudestaan ilman mallin ottamista keneltäkään.

Lisää hankintoja

2008-09-03T18:24:00.004+03:00

Tällaisia ihanuuksia tupsahti postiluukusta eilen. Tai siis kaikki muut paitsi nuo turkoosit simpukkahelmet, jotka ostin sunnuntaina kirpparilta hintaan 1€. Nauhoissa sisimmästä alkaen ruusukvartsia (ja samalla varmistui, että lauantaina kirppikseltä ostamani vaaleanpunaiset helmet olivat tuota samaa, eli kivihelmiä nekin), "unelma"akaattia sekä tummanpunaisia ja vaaleanpunaisia (taas!) makeanvedenhelmiä. Vasemman alanurkan läjä on savukvartsia (käsittämättömän upeita) ja sekalainen läjä toiselta harrastajalta ostettuja "jämähelmiä".

Milloinkohan näistä ehtisi tehdäkin jotain...?

Nyt julistan itseni syyskuun ajaksi helmenostolakkoon, sillä viime aikoina on tullut käytettyä niihin hävyttömän paljon rahaa. Tämähän ei tietenkään koske korunosia (joita tilasin tänään...) eikä kirpputorilta ja Helmetin myyntipalstalta edullisesti ostettuja helmiä. Shoppailun sijaan yritän kaivella sitä luovuutta taas esille jostain kätköistä.

Helmien uusi elämä

2008-09-01T18:56:00.010+03:00

Osa lauantain kirpparilöydöistä löysi jo paikkansa uudessa muodossa. Yllä ruskeahkot makeanvedenhelmet, kavereinaan hopeoituja korunosia sekä pieniä, vaaleanpunaisia makeanvedenhelmiä.

Alla sitten tämä ihmetys... vaaleanpunaista! Mitä ihmettä, enhän minä omista yhtään ainoaa vaaleanpunaista vaatetta tai muutenkaan koe sitä väriä millään tavalla omakseni. Vaaleanpunaiset helmet kuitenkin alkoivat huudella rasiasta ja kaunis koru niistä sitten syntyi. Kaverina heillä on samoja vaaleanpunaisia makeanvedenhelmiä (kuva vääristää värit) kuin rannekoruissa sekä hopeoitua kuparilankaa.

Tänään posti toi eräältä toiselta koruilijalta ostettuja makeanvedenhelmiä, yhteensä kuusi nauhallista. Nättejä kuin mitkä, ja arvatkaas minkä värisiä...? No vaaleanpunaisia! Pitäisiköhän tässä jo huolestua... Ja tosiaan, nyt vasta sen tajusin: olenhan valinnut tähän blogiinkin vaaleanpunaisen taustan. Tämän on nyt pakko olla joku alitajuinen juttu. Pakko.

Herkkuja kirpparilta

2008-08-30T13:11:00.004+03:00

Heräsin tänään jo aikaisin, tempaisin jättimäisen kahvimukillisen ja suuntasin kohti kirpparia. Näiden löytöjen jälkeen tuli sellainen "kannatti herätä" -fiilis! Kaikki olivat myynnissä kokonaisina koruina, jotka kotona purin. Näistä saa uusiokäytössä tehtyä vaikka mitä kivaa.

Ylärivin helmistä en ole varma, ovatko lasia vai kiveä; mielestäni vaikuttavat kiveltä, mutta en mene vannomaan. Nättejä ja hyväkuntoisia joka tapauksessa. Keskellä oleva "pötkylä" on ilmeisesti magneettista hematiittia, josta en erityisemmin pidä, mutta katsotaan nyt, löytyykö sillekin paikka jostain korusta. Mustat helmet ovat lasia ja hopeanväriset pötkylät luultavasti hopeoitua metallia. Pinkit helmet ovat makeanvedenhelmiä ja luulenpa, että nuo ruskeat ovat myös. Nättejä joka tapauksessa.

Hintaa koko satsille kertyi 4,50 euroa, eli en edes ihan joutunut konkurssiin.

Jonkin verran bongasin omia tuotoksiaan myyviä koruntekijöitäkin. Meitä helmiharrastajia kyllä riittää.

Karun yksinkertaista

2008-08-29T20:00:00.003+03:00

Hoksasin, että tarvitsen kaulakorun sellaisen topin kanssa pidettäväksi, joka on kaikkea muuta kuin söpö ja nätti vaan jotain vähän rokimpaa. Tartuin siis hopeoituun lankaan ja aloin väännellä. Hematiitit löysivät paikkansa ja eksyipä keskelle yksi "wannabe-hematiitti" lasihelmikin. Viimeistely nahkanauhalla, ronskit solmut, suurehko salpalukko (joka näkyy kuvassa vain epämääräisenä möykkynä) ja tadaa - näin syntyi kaulakoru, joka ei todellakaan ole mikään söpö ja sievä.

Tämä koru on itse asiassa kaikista tekemistäni eniten sellainen, joka sopii omaan käyttööni. Käytän varsin vähän koruja, joten siinä mielessä tämä harrastukseni on vähän erikoinen ja harvoin käsissä syntyy sellaista, jota käytän itse. Lahjon siis ystäviäni senkin edestä!

Äidin korut

2008-08-28T21:08:00.004+03:00

Tässä setti, jonka tein kesällä äidilleni ns. tilaustyönä sopimaan juuri tiettyyn vaatteeseen.

Koruissa on makeanvedenhelmiä, hematiitteja, lasihelmiä sekä hopeoidut korunosat. Äiti tykkäsi erityisesti korviksista, jotka olivat juuri hänen korvaansa sopivat ja riittävän köykäiset.

Tämän setin tekemisen myötä ei paluuta makeanveden- ja kivihelmistä enää ollutkaan...

Kieppejä

2008-08-27T20:10:00.004+03:00

Tämän päivän tuotos: kieputusharjoituksia. Paino sanalla harjoituksia, tämä ei todellakaan ole vahvin lajini. Ihan mukavaa näpertelyä se silti on. Vasemmanpuoleisissa korviksissa kivinä hematiitit, oikeanpuoleisissa makeanvedenhelmiä. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, en ehtinyt kuvaamaan päivänvalossa - ja se tulee varmasti olemaan ongelmana vastaisuudessakin iltojen pimetessä.

Seuraavaan korutarviketilaukseen aion kyllä vihdoin ottaa myös aitoa hopealankaa. Hankalaa, kun hopeoidusta langasta pienenkin vääntelyn tai vääränlaisen katkaisun seurauksena alkaa heti kupari paistaa alta... ei niin nättiä.

Helmiä sioille?

2008-08-26T21:18:00.004+03:00

... eli koruja, joita tein varta vasten viime sunnuntaita varten, kun olin kirpputorilla myymässä tavaroitani. Arvatkaas montako korua myin? En yhtään! Kiinnostuneita katselijoita oli paljon, mutta kun kuulivat hinnan (joka kattoi juuri ja juuri materiaalikustannukset ja hieman vaivannäköä), katsoivat kuin hölmöä. Euroon tai kahteen kun kaikki pitäisi hinnoitella ja siitäkin vielä antaa tinkiä puolet pois. Noh, olihan tuo hieman väärä väylä omien korujen myymiseen, jossain muualla ehkä arvostettaisiin enemmän uniikkia käsityötä.

Nämä lasihelmityöt siis etsivät kaulaa, jossa roikkuessaan pääsisivät oikeuksiinsa. *Wink, wink*

--- Edit 6.11.08: Kaikki myyty.

Elämää projektista toiseen

2008-08-26T21:05:00.000+03:00

Minä olen niitä ihmisiä, joilla on pakko olla aina meneillään jotain uutta ihmeteltävää, opeteltavaa ja puuhattavaa. Itse asiassa koko elämäni koostuu tällaisista erillisistä projekteista, jotka alkavat vauhdikkaasti, jylläävät täydellä teholla jonkin aikaa ja hiipuvat sitten hiljalleen unohduksiin. Osa projekteista unohtuu nopeammin kuin toiset, jotkut löytyvät uudelleen jonkin ajan hiljaiselon jälkeen.

Korutyöt ovat yksi tämänhetkisistä projekteistani (juu, niitä on toki useita meneillään tälläkin hetkellä...) ja sen käynnistyminen oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että innostus syttyi vaivihkaa eikä jyräten kaiken muun hetkessä alleen. Kiinnostuin korutöiden tekemisestä vahingossa, kun kiertelin uuden työni puolesta askarteluliikkeissä etsimässä materiaalia työhöni. Bongasin toinen toistaan upeampia helmi-ihanuuksia ja sillä tiellä olen edelleen. Puolisen vuotta on kulunut, olen oppinut paljon uusia tekniikoita, saanut aikaan jonkin verran ihan onnistuneitakin koruja ja ennen kaikkea - käyttänyt helmiin ja korunosiin hävettävän suuria summia rahaa. Mutta niitä euroja ei lasketa, eihän? Sen kaikki helmihullut tietävät!