...tällä kertaa riipuksen merkeissä. Sydänriipus syntyi hopeasta ja Swarovskin kristallisydämestä. Seurakseen se sai valkoisia, riisinmallisia makeanveden helmiä sekä lisää Swarovskia.
Korusta tuli turhan herkkä omaan makuuni, joten se etsii itselleen sopivampaa omistajaa. Hintaa sillä on 45 €.
---
Koru löysi uuden omistajan!
Itsekin halusin kokeilla tätä tekniikkaa, joten tilasin pehmeää, ohutta hienohopealankaa ja aloin odotella inspiraatiota. Tänään tuntui vihdoin siltä, että kaipasin jotain pikkutarkkaa näperrettävää, joten ryhdyin toimeen. Ihan hetkessä nämä korvakorut eivät tosiaan valmistuneet, mutta puuha oli todella mukaansatempaavaa ja sain pitkästä aikaa ihan uutta kipinää korujen tekoon.
Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen, vaikka kyseessä ovatkin ensimmäiset kieputtelukoruni. Hieman ne kaipaavat vielä patinaa pintaansa. Korvisten rungot ja koukut taivuttelin 0.8 mm puolikovasta langasta, kieputeltu lanka on siis pehmeää 0.5 mm hienohopealankaa. Mukana on pieniä, tummanvioletteja makeanveden helmiä sekä 2 mm pyöreitä hopeahelmiä. Täysin symmetriset ja identtiset nämä eivät ole, mutta juuri pienessä epätäydellisyydessä mielestäni piilee osaltaan käsityön viehätys.
Sain hankittua helmet, jolloin ensimmäinen ongelma tuli vastaan siinä, ettei suomalaisissa kaupoissa ollut saatavilla riittävän paksua silkkiä. Tilasin sitä siis muiden perustarvikkeiden ohella Gemshow Onlinesta eli tuttavallisemmin Gemssusta, josta olen tilannut lukemattomia kertoja ja ollut aina erittäin tyytyväinen. Vaan toisin kävi tällä kertaa. Odottelin viikon, odottelin toisen, odottelin vielä vähän lisää. Tein välissä toisenkin tilauksen samaan paikkaan, ja se paketti kyllä saapui viikossa. Kun kuukausi oli kulunut, huolestuin todella. Lähetin sähköpostia Gemssuun, ei vastausta. Vasta kolmanteen sähköpostiini vastattiin pahoitellen ja käskettiin soittamaan postiin ja tulliin. Mitään lähetystunnusta kirjeelle heillä ei ollut antaa. Soittelin postit ja tullit läpi, tuloksetta. Lähestyin Gemssun väkeä uudelleen, jolloin sieltä lopulta muutaman asteittain kiukkuisemmaksi muuttuneen mailin jälkeen taas vastattiin ja pahoiteltiin vielä vähän lisää. No can do. Pyysivät osoitteen, jotta voivat lähettää tilaukseni uudelleen. Annoin osoitteen, mutta nyt olen kuukauden verran odotellut tuota uusintalähetystäkin, joten en usko sen koskaan matkaan lähteneenkään. Noh, olisihan se ollutkin vähän liian hyvää palvelua saada postin hukkaaman paketin tilalle uusi heidän piikkiinsä, mutta täytyykö sellaista sitten mennä edes lupaamaan... Gemssun asiakkaana pysyn silti edelleen, sillä heidän hopeaosansa nyt vaan ovat ylivoimaisen halpoja ja lisäksi toimitus Suomeen on ilmainen. Niitä ilmaisia toimituksia nyt tarvitaankin, jotta pääsen tilauksissa omilleni tuon kadonneesta paketin jälkeen.
Tuon kadonneen Gemssun lähetyksen mukana tilasin myös rannekoruun vermeil-salpalukon, sillä niitä en käytä koskaan enkä siis pidä niitä varastossa. Lukko piti siis tilata pikaisesti Suomen rajojen sisältä, sillä enää ei ollut aikaa alkaa odotella jopa kolmen viikon toimituksia. Onneksi Omakorusta löytyi sopiva ihan kohtuulliseen hintaan.
Sopivat silkit sain lopulta ihanalta Tuijalta, joka taikoi paksua Griffinin silkkiä omalta tukkuriltaan parissa päivässä. Tarkoitus oli solmia helmet tuplalangalla, joten aloitin sillä tekniikalla. Pääsin jo hyvään alkuun ja lanka luisti nätisti kaikkien helmien läpi, kunnes tuli korun pienimpien osien kohdalle. Eipä enää mennyt neula nätisti läpi helmestä ja tämänkin olisi tietenkin voinut todeta jo ennen kuin alkaa solmia, jos olisi ollut fiksu. Jotenkin sen siitä sain ährättyä läpi ja hölmönä jatkoin vielä, kunnes seuraavan pienen helmen kohdalla neula irtosi silkistä. Jokainen solmeilija tietää, että Griffinin silkki on turhaa tavaraa sen jälkeen. Samoin koko korun alku, joten ei muuta kuin purkuhommiin ja työ uusiksi. Onneksi olin ostanut varuiksi silkkiä jopa hieman tuhlattavaksi.
Setti oli siis sittenkin pakko solmia yhdenkertaisella langalla, vaikka se onkin paljon hankalampaa ja työläämpää. Solmut on vaikeampi saada tiukoiksi, joten erinäiset työkalut olivat tarpeen ja sormentaipeet kovilla solmuja kiristellessä. Lisäksi osassa kivihelmissä oli niin väljä reikä, että niihin piti varmistukseksi tehdä tuplasolmut, jotta helmet eivät pääse luiskahtelemaan solmuista läpi. Ähräyksen seurauksena syntyi kuitenkin lopulta valmista jälkeä. Enää oli vuorosssa pikkukriisi, kun koruliimatuubin neulamainen kärki irtosi viime hädässä, mutta jotenkin sain senkin korjattua ja viimeistelyt tehtyä. Lopputulos komeilee tässä:
Setistä tuli lopulta oikein kaunis, säihkyvät Swarovskit pääsevät hyvin oikeuksiinsa mustien akaattien keskellä. Ja mikä tärkeintä, korun tilaaja sekä lahjan saaja olivat molemmat onnellisia.
Koukut, rinkulat ja muut osaset ovat hopeaa, helmet makeanveden helmiä ja lisukkeena on vielä kirkkaat Swarovskin kristallit. Jostain syystä illan valo muutti pikkuhelmet sinisävyisiksi, vaikka ne ovatkin oikeasti tumman liiloja, samoja kuin tässä setissä olevat pienet helmet. Äiti on pinkin ja lilan ystävä eikä varmasti säikähdä tällaisia ei-niin-tavallisia korviksia, joten nämä ovat hänelle juuri sopivat.
Valitettavasti sairastuin (jälleen) loppuviikosta ja viikonloppu meni vastoin aiempia suunnitelmia täysin vuoteen pohjalla. Korviksetkin siis odottavat yhä uudelle omistajalleen pääsyä. Tarvii vain toivoa, ettei lahjottava itse eksy sitä ennen lukemaan blogia...
Lapsuudenaikainen ystäväni meni naimisiin ystävänpäivänä, 14.2.09. Valitettavasti en päässyt osallistumaan häihin, mutta vihdoin ja viimein hävettävän pitkän toimitusajan jälkeen sain postitettua parille häälahjan.
Morsian sai hyvälaatuisista, luonnonvärisistä makeanveden helmistä silkkiin solmitun kaulanauhan. Lukko on vermeiliä eli kullattua hopeaa, sillä morsian ei käytä hopeakoruja. Sulhaselle puolestaan vääntelin millin paksuisesta hopealangasta solmioneulan, jota koristaa Piina-ketju. Ja ketjumallin valinnalla en nyt viittaa avioliiton ihanuuksiin, sillä yhteiselämän myötä- ja vastamäet lienevät heille jo tuttuja - tulihan heillä hääpäivänä myös täyteen kymmenen vuotta yhteistä taivalta.
Tässä vielä solmioneula testattavana (vinossa, tosin). Ketjusta sai tehdä yllättävän pitkän, ennen kuin se alkoi laskeutua kauniisti.
Oili-ketju valmistuu nopeasti ja helposti ja on lisäksi näyttävän näköistä. Liitin ketjuun isoja kolikon muotoisia sekä fasettihiottuja 8-millisiä karneoleja. Karneoliin minulla on voimakas mieltymys, onhan punainen yksi lempiväreistäni. Lisäksi väitetään, että kivi voimistaa itseluottamusta ja rohkeutta sekä kasvattaa fyysistä energiaa. Uskoo ken tahtoo. Karneolin lisäksi korussa on pastillin muotoisia mustia akaatteja.
Ainoa varastossa oleva koruun sopiva lukko oli tämä Balin kaunotar:
Ja tältä koru näyttää kaulassa, pahoittelen pimeää kuvaa:
Lopputulos ei kuitenkaan ihan vastaa sitä visiota, jota ryhdyin toteuttamaan. Pituus on hieman ongelmallinen, sillä se ei ole lyhyt, mutta ei ihan pitkäkään. Todennäköisesti pidennän korua ja sommittelen samalla kivet uusiksi, kunhan saan postitse täydennystä ehtyneisiin hopeavarastoihini. Katsotaan sitten, millaiseksi koru lopulta muotoutuu.
Hopeisia kaulakoruja tekisin mielelläni myyntiinkin sillon tällöin, joten juottamisen opiskelu ja leimauslupien hankinta ovat luultavasti edessä lähitulevaisuudessa. Tähän asti olen punninnut kaikki korut tarkkaan, jotta niiden sisältämä hopeamäärä jää alle sallitun 10 gramman rajan, jolloin niitä ei tarvitse leimata.
Lisäksi lupasin nyt itselleni, että minun täytyy alkaa tehdä enemmän koruja myös itselleni, toimivathan ne osaltaan myös käyntikorttina.
Sitten hieman keväisempää ja kepeämpääkin, eli vihreitä makeanveden helmiä. Näistä syntyi kaula- ja rannekorusetti. Kaulakoruun eksyi lisäksi vielä Hill Tribe -lehtiriipus.
Molemmat löytyvät verkkokaupasta.
Markkinoita varten tehtyjä rannekoruja. Niitäkin valmistui niin iso läjä, että esittelen tässä vain joitakin.
Pyöreitä, litteitä akaattilinssejä sekä iso, litteä karneoliläpyskä.
Seeprajaspiksia ja telaketju-hopeaketju. Tämä oli itse asiassa odotellut laatikon pohjalla lukkoa jo pitkään ja olin ehtinyt sen ihan unohtaakin. Myyty.
Jälleen näitä samoja akaattilinssejä. Tykästyin niihin todella. Niistä olin tehnyt vielä kolmannenkin rannekorun, jossa linkitin näitä muinaisketjuun, mutta se tuli myydyksi ennen kuvaamista.
Vähän erikoisempaa etsivälle: isoja Sardonyx-kolikoita valkoisten korukivien kera. Myyty.
Ja sitten vielä vähän violettia. Lahjoitettu eteenpäin.
Tässä viime aikoina valmistuneita kaulakoruja.
Kesäiset oranssin, punaisen ja keltaisen sävyt puhuttelevat edelleen kovasti. Tässä on makeanveden helmiä ja riipuksena simpukankuorilätkä. Välihelmet Balilta.
Myyty!
---
Tässä puolestaan pitkähkössä vaijerissa erisävyisiä vaaleanpunaisia makeanveden helmiä ja Swarovskin kristalleja. Simppeli, mutta toimii. Myyty.
Tämä puolestaan on niitä koruja, joista hankin ensin riipuksen, ja ryhdyin sitten rakentelemaan korua sen ympärille. Tuo Black lip -simpukankuorilätkä nyt vaan on niin kaunis. Seurakseen se sai mustia ja tumman siniharmaita makeanveden helmiä sekä tummanharmaita (Black Diamond) Swarovskeja.
Poistettu omaan käyttöön :)
---
Mahonkiobsidiaanihelmiä ja vuorikristalleja. Myös riipus on mahonkiobsidiaania. Välihelmet Balin hopeaa.
Tässä joitakin mielestäni parhaiten onnistuneita korviksia, joita markkinoita varten tein. Ihan kaikkia en aio tässä esitellä, niitä oli niin paljon.
Söpöjä kultakivisydämiä hopeaan linkitettynä.
Ja samalla tyylillä akaateista. Voihan ihQ.
Ihanat mustat akaattimöllykät ja hopeiset helmihatut. Nämä ovat muuten aika painavat, kivet ovat halkaisijaltaan 12 mm. Kivasti heijastuu niistä Hanna kuvauspuuhissa...!
Kauniit karneolit, myyty.
Ja vihdoin keksin, mitä tehdä hopeaputkihelmistä. Tähän tyyliin syntyi yhteensä viisi paria korviksia erilaisilla helmillä. Nämä lahjoitettu eteenpäin.
Upeat larvikiittipisarat ja sävyyn sopivat Swarovskit. Nämä taidan poistaa omaan käyttööni.
Valkoista (nämä myyty):
Ja loppuun hieman väri-iloittelua kevään kunniaksi, myyty:
Näissä viimeisissä on muuten itse vääntelemäni koukut. Käytin vääntämiseen ihan vain pyörö- ja lattapihtejä ja sain nopeasti aikaan ihmeen symmetristä jälkeä. Koukuille tulee itse väänneltynä hintaa murto-osa siitä hinnasta, mitä ne ostettuna maksavat, joten oli jo korkea aika opetella tämäkin :o)
Korvakoruja oli ja on siis vielä paljon paljon enemmän, mutta tässä nämä maistiaiset. Loput vielä jäljellä olevat löytyvät verkkokaupasta.
