Pari tarinaa eräästä tilauskorusetistä

Sain alkukeväästä tilaustyön, jota kuvailtiin suunnilleen näin: pitkä kaulakoru, saa mennä ainakin kaksi kertaa kaulan ympäri. Lisäksi rannekoru, jossa on useampi rivi. Väreinä mustaa ja vihreää, hopeaosien sijaan kullanväristä. Näistä ohjeista oli hyvä lähteä liikkeelle ja muutaman viestinvaihdon jälkeen ryhdyin puuhaamaan silkkiin solmittua settiä mustista akaateista ja Swarovskin kristalleista. 

Sain hankittua helmet, jolloin ensimmäinen ongelma tuli vastaan siinä, ettei suomalaisissa kaupoissa ollut saatavilla riittävän paksua silkkiä. Tilasin sitä siis muiden perustarvikkeiden ohella Gemshow Onlinesta eli tuttavallisemmin Gemssusta, josta olen tilannut lukemattomia kertoja ja ollut aina erittäin tyytyväinen. Vaan toisin kävi tällä kertaa. Odottelin viikon, odottelin toisen, odottelin vielä vähän lisää. Tein välissä toisenkin tilauksen samaan paikkaan, ja se paketti kyllä saapui viikossa. Kun kuukausi oli kulunut, huolestuin todella. Lähetin sähköpostia Gemssuun, ei vastausta. Vasta kolmanteen sähköpostiini vastattiin pahoitellen ja käskettiin soittamaan postiin ja tulliin. Mitään lähetystunnusta kirjeelle heillä ei ollut antaa. Soittelin postit ja tullit läpi, tuloksetta. Lähestyin Gemssun väkeä uudelleen, jolloin sieltä lopulta muutaman asteittain kiukkuisemmaksi muuttuneen mailin jälkeen taas vastattiin ja pahoiteltiin vielä vähän lisää. No can do. Pyysivät osoitteen, jotta voivat lähettää tilaukseni uudelleen. Annoin osoitteen, mutta nyt olen kuukauden verran odotellut tuota uusintalähetystäkin, joten en usko sen koskaan matkaan lähteneenkään. Noh, olisihan se ollutkin vähän liian hyvää palvelua saada postin hukkaaman paketin tilalle uusi heidän piikkiinsä, mutta täytyykö sellaista sitten mennä edes lupaamaan... Gemssun asiakkaana pysyn silti edelleen, sillä heidän hopeaosansa nyt vaan ovat ylivoimaisen halpoja ja lisäksi toimitus Suomeen on ilmainen. Niitä ilmaisia toimituksia nyt tarvitaankin, jotta pääsen tilauksissa omilleni tuon kadonneesta paketin jälkeen.

Tuon kadonneen Gemssun lähetyksen mukana tilasin myös rannekoruun vermeil-salpalukon, sillä niitä en käytä koskaan enkä siis pidä niitä varastossa. Lukko piti siis tilata pikaisesti Suomen rajojen sisältä, sillä enää ei ollut aikaa alkaa odotella jopa kolmen viikon toimituksia. Onneksi Omakorusta löytyi sopiva ihan kohtuulliseen hintaan.

Sopivat silkit sain lopulta ihanalta Tuijalta, joka taikoi paksua Griffinin silkkiä omalta tukkuriltaan parissa päivässä. Tarkoitus oli solmia helmet tuplalangalla, joten aloitin sillä tekniikalla. Pääsin jo hyvään alkuun ja lanka luisti nätisti kaikkien helmien läpi, kunnes tuli korun pienimpien osien kohdalle. Eipä enää mennyt neula nätisti läpi helmestä ja tämänkin olisi tietenkin voinut todeta jo ennen kuin alkaa solmia, jos olisi ollut fiksu. Jotenkin sen siitä sain ährättyä läpi ja hölmönä jatkoin vielä, kunnes seuraavan pienen helmen kohdalla neula irtosi silkistä. Jokainen solmeilija tietää, että Griffinin silkki on turhaa tavaraa sen jälkeen. Samoin koko korun alku, joten ei muuta kuin purkuhommiin ja työ uusiksi. Onneksi olin ostanut varuiksi silkkiä jopa hieman tuhlattavaksi.

Setti oli siis sittenkin pakko solmia yhdenkertaisella langalla, vaikka se onkin paljon hankalampaa ja työläämpää. Solmut on vaikeampi saada tiukoiksi, joten erinäiset työkalut olivat tarpeen ja sormentaipeet kovilla solmuja kiristellessä. Lisäksi osassa kivihelmissä oli niin väljä reikä, että niihin piti varmistukseksi tehdä tuplasolmut, jotta helmet eivät pääse luiskahtelemaan solmuista läpi. Ähräyksen seurauksena syntyi kuitenkin lopulta valmista jälkeä. Enää oli vuorosssa pikkukriisi, kun koruliimatuubin neulamainen kärki irtosi viime hädässä, mutta jotenkin sain senkin korjattua ja viimeistelyt tehtyä. Lopputulos komeilee tässä:

Setistä tuli lopulta oikein kaunis, säihkyvät Swarovskit pääsevät hyvin oikeuksiinsa mustien akaattien keskellä. Ja mikä tärkeintä, korun tilaaja sekä lahjan saaja olivat molemmat onnellisia.